Sanotaan, että opettajan vuosi alkaa elokuussa, kun lukuvuosi alkaa. Uuteen alkuun mielletään uusia lupauksia. Olen jo muutamana syksynä luvannut itselleni, että opettelen uuden lukuvuoden aikana pari uutta välinettä ja samalla toimintatapaa. Toissa vuonna opettelin sähköisen kalenterin käytön ja luovuin paperisesta kalenterista. Tämä siksi, että liian usein huomasin, että paperikalenterini oli joko työpöydällä tai kotona, kun piti sopia kollegan kanssa tapaamisista. Nyt kalenteri kulkee näppärästi mukana sekä työkännykässä että omassa kännykässäni.

Viime syksynä päätin opetella käyttämään OneDrivea opinnäytetöiden ohjauksessa. Olen suomen ja viestinnän lehtori, ja työnkuvaani kuuluun opinnäytetöiden kielenohjaus. Lukuvuosittain ohjaan rutkasti yli sata työtä. Reilun kymmenvuotisen työurani aikana olen kokeillut monenmoisia menetelmiä opinnäytetöiden ohjaukseen ja opparidokumenttien käsittelyyn. Jo aika päivää sitten luovuin paperisten versioiden ”pyörittelystä” jo ihan ekologisista syistä (n. 40 sivua x 100  = 4 000 sivua) ja hoidin ohjaukset s-postin välityksellä (+ toisinaan puhelinkeskustelut) siten, että opiskelija liittää opinnäytetyönsä s-postinsa liitteeksi. Viime syksystä lähtien opastin opiskelijani toimittamaan työnsä minulle OneDriven kautta. Opiskelija siis jakaa tiedoston kanssani OneDrivessa, eli lähettää tiedoston linkin minulle s-postitse ja pääsen siten lukemaan ja kommentoimaan työtä. Tarkemmat ohjeet on tässä, ja etenkin kohta 3.7. OneDriven käytössä on se etu, että pääsen käsiksi aina senhetkisen versioon opinnäytetyöstä.  Kuten arvaatte, toisinaan opinnäytetöitä lähetetään minulle luettavaksi ruuhkaan asti ja opiskelija joutuu odottamaan viikosta kahteen, että saa kommentit työstään minulta. Kaksi viikkoa on pitkä aika opiskelijalle. Siinä ajassahan ehtii kirjoittaa jo monta lukua opinnäytetyöhön!

Monesti olen kuullut, että näytöltä lukeminen ja kommenttien merkitseminen kommenttitoiminnolla ovat hidasta puuhaa. Niin varmasti aluksi onkin. Hitaampaa minulle olisi opinnäytetöiden tulostaminen ja tulosteiden palauttaminen. Kun opiskelija jakaa OneDrivessä tiedoston, pääsee jokainen lukemaan tiedoston nykyistä muotoa, mikä on suuri etu verrattuna entiseen.

Toivon, että sinäkin haastat itsesi ja opettelet jonkin uuden välineen ja toimintatavan (Pepin lisäksi) tänä lukuvuonna. Ota rohkeasti yhteyttä omaan digimentoriisi, me autamme.

Joukko Mamkin ja Kyamkin digimentoreita kävi huhtikuussa vuoden ”must” tapahtumassa eli ITK2016 konferenssissa. Se on vuosittain järjestettävä tapahtuma Aulangolla, jossa opettajat ja kouluttajat eri puolilta Suomea ja eri kouluasteilta koontuvat kuuntelemaan ja esittelemään omia esityksiä aiheesta interaktiivinen teknologia koulutuksessa. Tämä vuosi oli 26. kerta kun tilaisuus järjestettiin. Myös Kyamk:sta ja Mamk:sta oli muutamia henkilöitä lavalla esiintymässä!
Rinnakkaisia esityksiä oli paljon useissa eri saleissa ja ihmisiä tungokseen asti. Kaikkein suosituimpiin esityksiin ei mahtunut kuuntelemaan saleihin kuin seisomapaikoille ja lattioilla istumalla. Ja silti osa joutui kääntymään ovelta pois. Itse olin mukana ensimmäistä kertaa ja vähän meni pää pyörälle siinä tarjonnan runsaudessa. Pääsääntöisesti onnistuin kuitenkin löytämään ja valitsemaan hyviä, laadukkaita ja mielenkiintoisia esityksiä.
Joukolla yritimme myös saada kieltä taipumaan nopeasti sanaan digididaktiikka. Kokeile vaikka, ei ole helppoa!
Mitä sitten tarkoitetaan tuolla lausuntahirviöllä? Jos tavoitellaan digiloikkaa, niin pitäisi varmaan vähän puhua myös pedagogiikasta. Sillä siitähän tässä on kyse. Mitä tarkoittaa kun opetusta digitalisoidaan, kyse ei ole vain erilaisten appsien ja muiden ”härpäkkeiden” tuomisesta opetukseen vaan pitää miettiä asiaa myös nimenomaan pedagogisesta näkökulmasta.
Itselleni avautui tuolla ITK2016 -päivillä nimenomaan tuo asia, että opetuksessa digitalisoituminen ei ole pelkästään uusien teknisten asioiden hyödyntämistä ja opetuksen siirtämistä verkkoon, vaan kaikessa pitäisi pohjalla olla ajatus pedagogisesta näkökulmasta tai tulokulmasta aiheeseen jonka pohjalta sitä opetusta lähdetään digitalisoimaan. Ajatus siitä mitä tavoitellaan ja sitten etsitään siihen toteutukseen sopivat välineet ja työkalut.

Tähän asti minullakin on ollut iso tarve saada uusia teknisiä sovelluksia, appseja ja muita ”härpäkkeitä” pystyäkseni viemään opetustani digimmäksi. Lopputulos ei ole ollut aina ihan onnistunut. Se appsi tai sovellus, mikä toimii toisella opettajalla loistavasti, ei saata soveltua minun opetuksessa tai aineissa mihinkään. Sen vuoksi sen pedagogiikan miettiminen on tärkeää, ehkä jopa vielä tärkeämpää jos koko opetus viedään verkkoon, kun perinteisessä lähiopetuksessa.

Ensin pitää olla ajatus pedagogiikasta ja sitten siihen etsitään sopivat (digi)välineet! Kysy rohkeasti digimentorilta jeesiä, sitä varten me olemme!

Saksan ja englannin opettajana olen joutunut miettimään kuinka toteuttaa suullisen kielitaidon opetusta verkossa. Seuraavat välineet sopivat minusta aineen kuin aineen digiopetukseen.

Vocaroo-äänitysohjelma

Jos pelkkä ääni riittää, Vocaroo on kätevä ja helppo netin ilmainen äänitysohjelma. Vocaroo.com Yksi punainen rec-nappi, oman äänitteen voi kuunnella ja nauhoittaa uudelleen, jos ei ole tuotokseen tyytyväinen.

Opiskelijat lukevat minulle esim. saksan ääntämisharjoituksia nauhalle ja palauttavat äänitelinkin Moodleen. Minä kuuntelen ja puhun palautteeni uudelle ääninauhalle ja lähetän opiskelijalle sähköpostilla. Vocaroosta voi lähettää suoraan linkin opiskelijan sähköpostiin, mutta tällä lukukaudella olen ruvennut laittamaan linkin omasta sähköpostistani, viime talvena muutama opiskelijapalaute joutui hukkaan ja sain tehdä palautteet uudelleen. Näin minulle jää myös palautelinkki vähäksi aikaa talteen sähköpostiin. Vocaroo-äänite säilyy useamman kuukauden ajan aktiivisena, huomasin että n. vuoden ikäiset eivät enää toimi. Ääninauhalle voi lukea ääneen vaikka kurssiohjeistuksen tai viikonlopun kauppalistan eli tämä ei liity pelkästään kieltenopetukseen.

PowerPoint ja ääni

PowerPointiin voi helposti lisätä äänen Lisää-valikosta. Näin opiskelijat ovat tehneet esim. Markkinoinnin englannin kurssille ”perinteisiä” esitelmiä. Dian päälle ilmestyy kaiuttimen kuva ja siitä klikkaamalla saa äänen kuuluviin Slide show:ssa. Näppärät opiskelijat ovat myös ajastaneet esityksensä niin, että diat vaihtuvat ja ääni kuuluu automaattisesti. Olen jakanut opiskelijat viiden hengen ryhmiin ja heidän pitää palauttaa esitelmänsä Moodlen keskustelualueelle ja kommentoida toistensa esitelmiä. Useimmiten lähetän itse opiskelijalle suullista palautetta esitelmästä Vocaroolla, suullinen palaute on monta kertaa nopeampi antaa kuin kirjoittaa sähköpostia ja tuntuu opiskelijasta henkilökohtaiselta.

Jos sinulla on olemassa hyvä luokassa käyttämäsi PowerPoint-opetusmateriaali voit näin lisätä siihen äänen ja tallentaa tiedoston esim. Moodleen opiskelijoille kuunneltavaksi. Tähän löytyy ehkä kehittyneempiäkin sovelluksia, mutta näin vanha materiaali uudistuu pienellä vaivalla.

Office365-videokanava

Ensi syksynä haluaisin toteuttaa Markkinoinnin englannin verkkokurssilla neuvottelutehtävän. Ehkä opiskelijaryhmä voisi nauhoittaa neuvottelun Business Skypen tallennus-toiminnolla ja julkaista videon ryhmälle Xamkin Office365-palvelun videokanavalle. Tuo videokanava onkin oiva paikka opiskelijoiden kuvaamille videoille. Perusta opintojaksollesi videokanava, lisää opiskelijoidesi sähköpostiosoitteet (editoija) kanavan asetuksista ja opiskelijat voivat siirtää videot sinne. Videokanavalle pitää tallentaa joku testivideopätkä, jotta opiskelijat näkevät kanavan. Opiskelijat näkevät kanavan sähköpostinsa kautta ja englannin kurssin taukojumppavideon lähetys kävi fysioterapiaopiskelijoilta hyvin näppärästi.

Katso myös: Saksan kertauskurssi verkossa -opintojakson esittely Digigoodies webinaarissa

Kyamkin ja Mamkin yhteinen digimentoriverkosto aloitti toimintansa tammikuussa 2016. Koko kymmenhenkinen porukka “digiemojensa” kanssa kokoontui yhteen miettimään toimintansa tavoitteita ja keinoja niiden toteuttamiseen. Osaamisen jakaminen ja näkyväksi tekeminen Xamkin sisällä on yksi verkoston tärkeä tavoite. Halu nähdä ja kuulla, mitä muut opettajat tekevät nousi esiin myös digimentorien omille koulutusaloilleen tekemissä kartoituksissa. Yhdeksi työkaluksi hyvien käytäntöjen jakamiseen otettiin Digigoodies -nimen saaneet webinaarit.

Kevään 2016 ja Xamkin historian ensimmäisen Digigoodies -webinaarin päätähtiä olivat opettajat. Omia verkko-opetuksen käytäntöjään esittelivät Vuoden verkko-opetusteko -palkitut Taina Lehtonen (Vopeteko 2013) ja Tiina Lybeck (Vopeteko 2014) ja Sari Parkkinen (Vopeteko 2015). Tainan Anatomian ja Fysiologian opetuksessa hyödynnetään monenlaisia oppimisen muotoja ja työvälineistä erityisesti Adobe Connectia. Tainan toteutus mahdollistaa verkko-osallistumisen, mutta sisältää myös vapaaehtoisia lähiopetustilaisuuksia. Monipuolisuutensa vuoksi toteutus on kerännyt kiitosta myös oppimisvaikeuksista kärsiviltä opiskelijoilta. Tiina Lybeckin Seksuaaliterveyden perusteet -opintojakson vahvuuksia ovat selkeys, sisällön monipuolisuus ja portfoliopohjainen osaamisen arviointi. Sari Parkkisen Saksan kertauskurssilla on panostettu suulliseen viestintää ja opiskelijoiden aktivoimiseen. Toteutus houkuttelee toimimaan ja käyttämään kieltä.

Vopeteko -palkittujen lisäksi ensimmäisessä webinaarissa esiintyivät digimentori, lehtori Ulla Korvenpää ja Vopeteko -kunniamaininnalla palkittu lehtori Helena Horn. He molemmat ovat käyttäneet blogeja viestinnän opetuksen tukena. Helenan opiskelijat ovat tuottaneet blogitekstejä paikallislehteen. Ullan opiskelijoille blogit ovat olleet henkilökohtaisia oppimisympäristöjä ja oman oppimisen työkaluja.

Kaikki puheenvuorot tallennettiin ja ne ovat nyt nähtävissä Staffissa. Digigoodies -webinaarien sarja jatkuu toukokuussa 13.5. klo 13-15 osoitteessa http://flax.kyamk.fi/digimentorit. Lisää webinaareja on luvassa syksyllä 2016.