Mitä osallisuus on? Osallisuus on kuulumista ja kuulluksi tulemista. Osallisuudessa korostuu oikeus saada tietoa itseä koskevista asioista sekä mahdollisuudesta ilmaista mielipiteensä niistä ja siten päästä vaikuttamaan omiin asioihin. Osallisuus ei ole ulkoapäin tuotettu rakenne, vaan yksilön tunne voimaantumisesta ja valtaistumisesta, tasavertaisesta toimijuudesta ja oman asiantuntijuuden hyväksymisestä ja hyödyntämisestä.
Palveluihin osallistuminen ja vaikuttaminen on palvelun käyttäjien oikeus ja osallistumisen edistäminen on palvelunjärjestäjien ja -tuottajien velvollisuus. Lainsäädännössä osallisuudesta säädetään useassa eri laissa. Laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista velvoittaa ottamaan huomioon asiakkaan toivomukset, mielipiteet ja itsemääräämisoikeuden. Hallintolaissa säädetään asiakkaan kuulemisesta ennen häntä koskevan päätöksen tekemistä. Laissa potilaan asemasta ja oikeuksista puhutaan potilaan tiedonsaatioikeudesta ja itsemääräämisoikeudesta. Ammattilaisen velvollisuus on edistää asiakkaan osallisuutta. Muistammeko ja huomioimmeko tämän riittävästi arkityössä?
Keinoja osallisuuden edistämiseksi
Palveluärjestelmät pyrkivät edistämään asiakkaan osallisuuden toteutumista esimerkiksi seuraavilla tavoilla
Asiakkaan osallisuuden kannalta olennaista on asiakkaan ja ammattilaisen välinen yhteistyösuhde. Hyvä ja toimiva yhteistyösuhde on edellytys muutoksen mahdollisuuteen asiakkaan tilanteessa. Ammattilaisen aito halu auttaa asiakasta luo asiakkaalle tunteen osallisuudesta ja kannustaa luottamaan omiin kykyihinsä muutoksen aikaansaamiseksi. Tämä tuottaa asiakkaalle tunteen ihmisarvon ja yksilöllisyyden kunnioituksesta. Asiakasosallisuus vaatii ammattilaisen ymmärryksen syntymistä siitä mitä osallisuus on, sekä ajattelutavan muutosta, resursointia ja aikaa. Ydin on siinä, että ammattilainen oppii antamaan tilaa asiakkaalle sanoittaa omia kokemuksiaan.
Milloin viimeksi kysyit asiakkaaltasi hänen osallisuuden kokemuksesta?
Vihtari 2019. ”On totuttu siihen, et on tietty valta-asema, ja nyt tää ajatus muuttuukin ihan toiseksi”: Sosiaali ja terveydenhuollon johdon ja esimiesten kokemuksia asiakasosallisuudesta. Pro-Gradu tutkielma. WWW-julkaisu: https://osuva.uwasa.fi/handle/10024/10004
Olemme työssämme kohdanneet ilman palveluita pärjääviä kotona asuvia ikääntyviä, jotka kokevat kuitenkin voimakasta turvattomuutta ja yksinäisyyttä nykyisessä asumismuodossaan. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ATH-tutkimuksen mukaan noin 10 prosenttia yli 65-vuotiaista tuntee itsensä yksinäiseksi melko usein tai jatkuvasti. Voimakas yksinäisyyden tunne aiheuttaa turvattomuutta.
Pitkään jatkuessaan yksinäisyys heikentää fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista toimintakykyä aiheuttaen sairastumisia, avun tarvetta sekä eristäytymistä, lisäten myös laitoshoitoon joutumisen riskiä.
Vuoden 2017 lopulla ikääntyneiden määrä Suomen väestöstä ylitti puolen miljoonan rajan. Määrän kasvaessa ja eliniän noustessa yhä useamman odotetaan pärjäävän kotona aiempaa pidempään. Kotona asumisen tukemiseen on otettu kantaa myös lainsäädännössä; sekä vanhuspalvelulaki että sosiaalihuoltolaki ohjaavat kuntaa toteuttamaan hoito ja huolenpito ensisijaisesti kotiin annettavilla palveluilla sekä muilla sosiaali- ja terveydenhuollon palveluilla.
Kaikista yli 75-vuotiaista yli 93 prosenttia asuu kotona ja heistä pieni osa tarvitsee kotihoidon palveluita. Vuoden 2017 lopulla säännöllisen kotihoidon piiriin kuului vajaa 57 000 ikäihmistä. Kymenlaaksossa väestö ikääntyy muuta maata nopeammin ja laitosasumisen määrä on suurempaa kuin muualla Suomessa. Tähän Kymenlaakson sosiaali- ja terveyspalveluiden kuntayhtymä, Kymsote, hakee muutosta karsimalla radikaalisti ikääntyneiden tavallista ja tehostettua palveluasumista. Kymenlaaksossa on jo joitakin yhteisöllisempiä yksityisiä senioritaloja, mutta tämän lisäksi kehitetään uutta asumispalvelua, tuettua asumista. Sen avulla pyritään ehkäisemään muita haasteita, kuten vähentämään turvattomuudesta ja yksinäisyydestä johtuvaa terveydenhuollon kuormitusta sekä parantamaan asiakkaiden ohjautumista tarpeiden mukaisiin palveluihin.
Yhteisöllisen sekä monisukupolvisen asumisen avulla voidaan lisätä ikääntyneiden toimintakykyä, osallisuutta ja turvallisuuden tunnetta.
Tämä todettiin myös Setlementtiasunnot sekä Setlementtiasumisoikeus Oy:lle vuonna 2016 tehdyssä tutkimuksessa, jonka mukaan yhteisöllinen asuminen vähentää ikääntyneiden palvelutarvetta. Taloyhteisön sekä asumiskoordinaattorin tuottaman hyödyn yhteiskunnalle arvioitiin olevan vähintään 1,3 miljoonaa euroa vuosittain. Ilmarisen Asuminen ja yhteisöllisyys–tutkimuksessa yhteisöllinen asuminen asumisratkaisuna kiinnosti yli 30 prosenttia vastaajista. Yhteisöllisessä asumisessa kiinnosti erityisesti apu arkeen, kohtuullinen hinta ja seura.
Suomessa yhteisöasumista on kehitetty muun muassa pääkaupunkiseudulla. Vuonna 2013 valmistunutta Helsingin Maltaa pidetään yhteisöasumisen tienraivaajana. Kymmenkerroksinen talo on asukkaiden omatoiminen ryhmärakennushanke, jonka pinta-alasta valtaosa on yhteisiä tiloja. Talossa on 61 asuntoa, 121 asukasta ja perheitä sukupolvittain. Siellä valmistetaan kolme kertaa viikossa ruokaa yhteiskeittiössä 60 hengelle. Lapsiperheet ja eläkeläiset ruokailevat yhdessä. Yksi uusimmista yhteisöllisen asumisen ratkaisuista on Vantaalla SATO: n Studio vuokrakoti, josta löytyy 68 avaran yksiön lisäksi viihtyisät oleskelutilat, terassi ja sauna. Lisäksi Oulussa ja Kuopiossa Kotikatu365- omistusasunnot tarjoavat vierashuoneen käyttöön tarvittaessa, aamulenkkiä lähiluonnossa ja peli-iltoja yhteisessä olohuoneessa. Arkea ja hyvinvointia tukevat lähipalvelut ja yhteiskäyttöiset välineet. Eli parempaa elämänlaatua, sujuvaa arkea ja hyvinvointia sekä halutessaan yhdessäoloa muiden asukkaiden kanssa. Kymenlaaksossa aloitetaan tuetun asumisen kokeilu Haminan Veteraanikodissa ja Virkkulankylässä.
Asuinalueiden yhteisöllisyyden tukeminen sekä yhteisöllinen asuminen lisäävät ikääntyneen hyvinvointia, elämänlaatua, sosiaalisia kontakteja ja aktiivisuutta. Yhteisöllisyyttä edistävä toiminta vahvistaa ikääntyneiden osallisuutta elinympäristössään. Tämän päivän yhteisöllisellä asumisella halutaan vastata 2020-luvun ihmisen tarpeisiin. Oma koti on jokaiselle tärkeä, mutta lisäksi ikääntyneet toivovat kohtaamisia muiden kanssa sekä palveluiden saatavuutta.
Muuttuvassa maailmassa erilaiset asumisvaihtoehdot ovat tervetulleita ja jopa välttämättömiä -taloudellisesti, ekologisesti sekä sosiaalisesti.
Kirjoittajat
Ithawi Heidi, Kujala Emma, Lonka Minna, Mansnerus Ann-Christin ja Mussalo Mia
Lähteet
Health City Finland. Elämäsi sijoitus – Paljon enemmän kuin oma koti -Kotikatu 365. Onko uusi kotisi kaksio kuntosalilla? Saatavissa: https://www.kotikatu365.fi/ [viitattu 10.11.2020].
Pitkälä, K., Routasalo, P., Savikko, N. & Tilvis, R. 2006. Ikääntyneiden turvattomuus ja sen yhteys yksinäisyyden kokemiseen. Sosiaalilääketieteellinen Aikakauslehti, 43(3). Saatavissa: https://journal.fi/sla/article/view/1896 [viitattu 8.11.2020].
Routasalo, P. 2010. Yksinäisyys ja eristäytyminen. Teoksessa Geriatria, toim. Tilvis, R., Pitkälä, K., Strandberg, T., Sulkava, R. & Viitanen, M. Helsinki: Duodecim. 2., uudistettu painos.
Sosiaali- ja terveysministeriö. 2020. Kansallinen ikäohjelma vuoteen 2030. Tavoitteena ikäkyvykäs Suomi. Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2020:31. Helsinki. Saatavissa: https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/handle/10024/162462 [viitattu 8.11.2020].
Sotkanet.fi. 2020. Itsensä yksinäiseksi tuntevien osuus (%), 65 vuotta täyttäneet (ind. 4286). Tulostaulukko. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Saatavissa: https://sotkanet.fi/sotkanet/fi/metadata/indicators/4286 [viitattu 8.11.2020].
