Joka toinen vuosi toteutettava Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) julkaisema valtakunnallinen Kouluterveyskysely tuottaa laaja-alaisesti tietoa perusopetuksen (4., 5., 8. ja 9. luokkia k\u00e4yv\u00e4t lapset ja nuoret) ja toisen asteen opiskelijoiden hyvinvoinnista. Viimeisin Kouluterveyskysely on vuodelta 2019. Kyselyyn vastasi yli 250 000 lasta ja nuorta, ja kysely tavoitti 70 – 82 prosenttia eri luokka-asteiden lapsista \/ nuorista (THL 2019a).<\/p>\n\n\n\n
Viimeaikaiset esimerkit koulukiusaamisesta ja -v\u00e4kivallasta ovat nousseet esiin juuri perusopetuksen piirist\u00e4. Rajasin siksi tarkastelun erityisesti 8. – 9. -luokkalaisiin sek\u00e4 4. – 5. -luokkalaisiin lapsiin ja nuoriin. <\/p>\n\n\n\n
Kielteisi\u00e4 kehityssuuntia<\/strong><\/p>\n\n\n\n Koulukiusaaminen ja -v\u00e4kivalta on luokka- ja kouluyhteis\u00f6n piiriss\u00e4 tapahtuvaa, joten ilmi\u00f6n ymm\u00e4rt\u00e4miseksi on t\u00e4rke\u00e4\u00e4 tunnistaa my\u00f6s lasten ja nuorten kouluhyvinvointiin laajemminkin kytkeytyvi\u00e4 tekij\u00f6it\u00e4. Yksi Kouluterveyskyselyn osoittama kielteinen kehityssuunta n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 olevan yhteis\u00f6llisyyden kokemuksen heikkeneminen. T\u00e4m\u00e4 n\u00e4kyy sek\u00e4 It\u00e4-Suomen alueellisissa tuloksissa ett\u00e4 koko maan tasolla. <\/p>\n\n\n\n Vuoden 2017 kouluterveyskyselyss\u00e4 65 % vastanneista 8.\u20139. -luokkalaisista koki olevansa t\u00e4rke\u00e4 osa luokkayhteis\u00f6\u00e4. Vuonna 2019 n\u00e4in kokevien osuus oli laskenut 54 %:iin. Asiaa toisin p\u00e4in kysytt\u00e4ess\u00e4 It\u00e4-Suomessa oli eniten muihin alueisiin verrattuna heit\u00e4, jotka eiv\u00e4t kokeneet olevansa t\u00e4rke\u00e4 osa luokka- ja kouluyhteis\u00f6\u00e4 (13 % vuoden 2019 kyselyss\u00e4).<\/p>\n\n\n\n Toinen kielteinen kehityssuunta vuosien 2017 ja 2019 v\u00e4lill\u00e4 n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 Kouluterveyskyselyn mukaan olevan yksin\u00e4isyyden kokemus, joka on hieman (vajaa 2 %) lis\u00e4\u00e4ntynyt kaikilla alueilla maassamme. Kyselyyn vastanneista 8.\u20139. -luokkalaisista 10 % koki itsens\u00e4 yksin\u00e4iseksi melko usein tai jatkuvasti. T\u00e4m\u00e4n tuloksen kanssa linjassa on noin 9 %:n osuus heit\u00e4, joilla ei ole yht\u00e4\u00e4n l\u00e4heist\u00e4 yst\u00e4v\u00e4\u00e4. Nuoremmista 4.\u20135. -luokkalaisista 3 % koki itsens\u00e4 usein yksin\u00e4iseksi vuoden 2019 kyselyss\u00e4.<\/p>\n\n\n\n My\u00f6nteist\u00e4 kehityst\u00e4kin l\u00f6ytyy<\/strong><\/p>\n\n\n\n Tuloksista v\u00e4littyy my\u00f6s my\u00f6nteist\u00e4 kehityst\u00e4. Koulukiusattuna v\u00e4hint\u00e4\u00e4n kerran viikossa ilmoitti vuonna 2019 olleen 6 % vastanneista 8.\u20139. -luokkalaisista. Kaikissa It\u00e4-Suomen maakunnissa on tultu hienoisesti (2 %) alas sitten vuoden 2006\u20132007 lukemista. Useita kertoja viikossa tapahtuvasta kiusaamisesta raportoi 3 % vastanneista 8.\u20139. -luokkalaisista. Nuoremmilla 4.\u20135. -luokkalaisilla useita kertoja viikossa tapahtuva kiusaaminen n\u00e4ytti olevan vanhempia koululaisia yleisemp\u00e4\u00e4 (7 % vuoden 2019 kyselyss\u00e4).<\/p>\n\n\n\n Heid\u00e4n osuus, jotka eiv\u00e4t olleet kokeneet lainkaan kiusaamista lukukauden aikana, oli 8.\u20139. -luokkalaisten kohdalla noussut l\u00e4hes 10 % -yksikk\u00f6\u00e4 vuosien 2006\u20132007 ja 2019 v\u00e4lill\u00e4 (65 % vs. 74 %). <\/p>\n\n\n\n Millaista koulukiusaaminen ja -v\u00e4kivalta on?<\/strong><\/p>\n\n\n\n Kiusaaminen on monimuotoista, vaikka erityisesti fyysist\u00e4 terveytt\u00e4 ja henke\u00e4 uhkaavat v\u00e4kivallan muodot nostavat aiheen otsikoihin. Kiusaamisen n\u00e4kyv\u00e4 osa on erimuotoista fyysist\u00e4 v\u00e4kivaltaa ja vahingontekoa, mutta kiusaaminen toteutuu samalla hyvin monella tapaa (Taulukko 1).<\/p>\n\n\n\n Kiusaamisen ilmenemismuotojen tarkastelu Kouluterveyskyselyn pohjalta osoitti kiusaamisen sukupuolittuneisuuden. Ly\u00f6minen, potkiminen ja t\u00f6niminen kohdentui enemm\u00e4n poikiin kuin tytt\u00f6ihin (esiintymisen yleisyys kiusaamista kokeneilla\/kiusaamiseen osallistuneilla pojilla 31 %, tyt\u00f6ill\u00e4 15 % vuonna 2017). My\u00f6s rahan tai tavaran vieminen ja tavaran rikkominen oli pojilla tytt\u00f6j\u00e4 useammin esiintyv\u00e4 kiusaamisen muoto (19 % kiusaamista kokeneilla\/kiusaamiseen osallistuneilla pojilla, 14 % tyt\u00f6ill\u00e4 vuonna 2017), kuten my\u00f6s uhkaileminen tai pakottaminen. <\/p>\n\n\n\n K\u00e4nnyk\u00e4n tai internetin kautta tapahtuva kiusaaminen oli yleisempi kiusaamisen muoto tytt\u00f6jen kohdalla poikiin verrattuna (33 % kiusaamista kokeneilla\/kiusaamiseen osallistuneilla tyt\u00f6ill\u00e4, 23 % pojilla vuonna 2017). Nimittely, naurunalaiseksi tekeminen ja kiusoittelu oli niin ik\u00e4\u00e4n tyt\u00f6ill\u00e4 yleisemp\u00e4\u00e4 (72 % kiusaamista kokeneilla\/kiusaamiseen osallistuneilla tyt\u00f6ill\u00e4, 65 % kiusaamista kokeneilla pojilla vuonna 2017). Tytt\u00f6jen kohdalla esiintyy my\u00f6s selke\u00e4sti enemm\u00e4n ulos sulkemista ja kaveriporukan ulkopuolelle j\u00e4tt\u00e4mist\u00e4 (60 % kiusaamista kokeneilla\/kiusaamiseen osallistuneilla tyt\u00f6ill\u00e4, 36 % pojilla vuonna 2017) sek\u00e4 valheiden levitt\u00e4mist\u00e4 (49 % kiusaamista kokeneilla\/kiusaamiseen osallistuneilla tyt\u00f6ill\u00e4, 33 % pojilla vuonna 2017).<\/p>\n\n\n\n Taulukko 1. Kouluterveyskyselyn tuottama tieto kiusaamisen muodoista (tiedot koottu THL:n tilastokuution pohjalta: THL 2019b)<\/p>\n\n\n\n *Niiden vastanneiden osuus, jotka ilmoittaneet olleensa kiusaajana tai kiusattuna osallisena kiusaamisessa lukukauden aikana.<\/p>\n\n\n\n ** T: vastausten perusteella yleisemp\u00e4\u00e4 tyt\u00f6ill\u00e4 kuin pojilla. P: vastausten perusteella yleisemp\u00e4\u00e4 pojilla kuin tyt\u00f6ill\u00e4.<\/p>\n\n\n\n Tulosten synnytett\u00e4v\u00e4 toimintaa, ei v\u00e4istely\u00e4<\/strong><\/p>\n\n\n\n Lapsuudessa koetulla kiusaamisella voi olla pitk\u00e4llisi\u00e4 kielteisi\u00e4 vaikutuksia, kuten masennusta, ahdistuneisuutta, k\u00e4yt\u00f6sh\u00e4iri\u00f6it\u00e4, tarkkaavuuden ja keskittymisen ongelmia (ks. esim. Singham ym. 2017). Vaikka heid\u00e4n osuus, jotka eiv\u00e4t ole kokeneet kiusaamista, on viimeisen vuosikymmenen aikana kasvanut, koulukiusaamiseen ja -v\u00e4kivaltaan ei voi j\u00e4tt\u00e4\u00e4 reagoimatta viittaamalla kiusaamisen v\u00e4h\u00e4isyyteen tai v\u00e4henemiseen tilastollisten tutkimustulosten valossa. Koulukiusaaminen ja -v\u00e4kivalta on ilmi\u00f6, jossa pientenkin lukujen alle k\u00e4tkeytyy suurta inhimillist\u00e4 h\u00e4t\u00e4\u00e4, pelkoa ja ahdistusta. Luvut osoittavat my\u00f6s, ett\u00e4 kiusaaminen ja v\u00e4kivalta koulussa on ilmi\u00f6n\u00e4 l\u00e4sn\u00e4. <\/p>\n\n\n\n Kouluterveyskyselyn tuottamat tulokset her\u00e4tt\u00e4v\u00e4t pohtimaan, miten me aikuiset saamme napattua kiinni kiusaamisen eri muodoista. Kuten Kouluterveyskyselyn tulokset osoittivat, kiusaaminen on hyvin monimuotoista. Puuttuminen fyysiseen v\u00e4kivaltaan on pieni osa kiusaamiseen puuttumista, vaikkakin v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4t\u00f6nt\u00e4 vahingollisen ja vaarallisen vahingoittamisen v\u00e4ltt\u00e4miseksi. Samalla t\u00e4ytyy luoda ja ottaa k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n keinoja, joilla katkaistaan ja ehk\u00e4ist\u00e4\u00e4n ennalta sellaista kiusaamista ja v\u00e4kivaltaa, joka ei n\u00e4ytt\u00e4ydy silmiemme edess\u00e4 koulun arjessa. Erityisesti tytt\u00f6jen kohdalla kiusaamisen pirullista logiikkaa osoittaa toiminta, joka ei ole n\u00e4kyv\u00e4\u00e4 \u2013 lapsi tai nuori j\u00e4tet\u00e4\u00e4n ryhm\u00e4n ulkopuolelle, h\u00e4neen ei reagoida, h\u00e4nelle ei puhuta, h\u00e4n lakkaa olemasta ymp\u00e4rist\u00f6lleen.<\/p>\n\n\n\n Koulukiusaamisen ja -v\u00e4kivallan kitkeminen on periksiantamatonta, pitk\u00e4llist\u00e4 ty\u00f6t\u00e4, jossa k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 on sek\u00e4 v\u00e4litt\u00f6m\u00e4n reagoinnin ty\u00f6kaluja, ett\u00e4 kouluyhteis\u00f6\u00e4 vahvistavia ty\u00f6tapoja. Turvallisen, luottamusta her\u00e4tt\u00e4v\u00e4n luokka- ja kouluyhteis\u00f6n luominen ja vaaliminen vastaa talon perustusten rakentamista; se on pohjaty\u00f6t\u00e4 hyvinvoivan kouluyhteis\u00f6n rakentumiselle. Koulukiusaamisen ja -v\u00e4kivallan kitkeminen ei voi olla vain reagointia ja puuttumista r\u00e4ikeisiin ja n\u00e4kyviin v\u00e4kivallan tekoihin, jolloin kiusatun jaksaminen ja selviytyminen ovat jo \u00e4\u00e4rimm\u00e4isell\u00e4 rajalla. Lapsen oikeus turvallisuuteen toteutuu aktiivisella, jatkuvalla toiminnalla, ei itsest\u00e4\u00e4n.<\/p>\n\n\n\n ”Sopimusvaltiot ryhtyv\u00e4t kaikkiin asianmukaisiin lains\u00e4\u00e4d\u00e4nn\u00f6llisiin, hallinnollisiin, sosiaalisiin ja koulutuksellisiin toimiin suojellakseen lasta kaikenlaiselta ruumiilliselta ja henkiselt\u00e4 v\u00e4kivallalta, vahingoittamiselta ja pahoinpitelylt\u00e4, laiminly\u00f6nnilt\u00e4 tai v\u00e4linpit\u00e4m\u00e4tt\u00f6m\u00e4lt\u00e4 tai huonolta kohtelulta tai hyv\u00e4ksik\u00e4yt\u00f6lt\u00e4.<\/em>” (Lapsen oikeuksien sopimus, LOS 19 artikla)<\/p><\/blockquote>\n\n\n\n L\u00e4hteet<\/strong><\/p>\n\n\n\n Singham T., Viding, E., Schoeler, T., Arseneault, L., Ronald, A., Cecil C. M., McCrory, E., Rijsdijk, F., Pingault J-P. 2017. Concurrent and Longitudinal Contribution of Exposure to Bullying in Childhood to Mental Health The Role of Vulnerability and Resilience. JAMA Psychiatry. 2017;74(11):1112 – 1119.<\/p>\n\n\n\n THL. 2019a. Lasten ja nuorten hyvinvointi \u2013 Kouluterveyskysely 2019. Tilastoraportti 33 \/ 2019. WWW-julkaisu: https:\/\/www.julkari.fi\/bitstream\/handle\/10024\/138562\/Tilastoraportti_33_Kouluterveyskysely.pdf?sequence=2&isAllowed=y<\/a>.<\/p>\n\n\n\n![\"\"](\"https:\/\/blogit.xamk.fi\/sova\/wp-content\/uploads\/sites\/54\/2020\/10\/taulukko_kiusaaminen-1024x576.jpg\")
<\/figure>\n\n\n\n