{"id":469,"date":"2024-01-16T13:51:37","date_gmt":"2024-01-16T11:51:37","guid":{"rendered":"https:\/\/blogit.xamk.fi\/sova\/?p=469"},"modified":"2024-01-16T13:51:38","modified_gmt":"2024-01-16T11:51:38","slug":"yhdenvertaiset-mahdollisuudet-harrastaa","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.xamk.fi\/sova\/2024\/01\/16\/yhdenvertaiset-mahdollisuudet-harrastaa\/","title":{"rendered":"Yhdenvertaiset mahdollisuudet harrastaa"},"content":{"rendered":"\n

Kirjoittaja: Heidi Utriainen<\/em><\/p>\n\n\n\n

Salibandya, tanssia, pianonsoittoa, liikkakerhoa ja kuvataidekerhoa; harrastuksia on monia. Lapset ja nuoret kasvavat osana ryhm\u00e4\u00e4. Harrastuksissa tapaa kavereita ja saa kenties uusiakin tovereita. Mielek\u00e4s vapaa-ajantoiminta ja harrastukset tarjoavat onnistumisen kokemuksia, nostattavat itsetuntoa ja lis\u00e4\u00e4v\u00e4t sosiaalista hyvinvointia. Tarjoaapa mukava harrastus my\u00f6s vastapainoa kouluty\u00f6lle. Onko kaikilla lapsilla ja nuorilla kuitenkaan yhdenvertaista mahdollisuutta harrastaa? Jos lapsella ja nuorella on jokin erityisen tuen tarve, ovatko harrastusmahdollisuudet samat kuin muillakin?<\/p>\n\n\n\n

Erityist\u00e4 tukea tarvitsevan lapsen ja nuoren voi olla haastavaa aloittaa uusi harrastus. Haasteita voi olla toiminnallisessa osallistumisessa sek\u00e4 yksil\u00f6st\u00e4 riippumattomissa tekij\u00f6iss\u00e4. Osallisuus ja sosiaaliset suhteet ovat erityist\u00e4 tukea tarvitseville lapsille ja nuorille aivan yht\u00e4 merkityksellisi\u00e4 asioita kuin muillekin. Lapsi harjoittelee toisten lasten kanssa toimiessaan tunnetaitoja, kuten omien tunteiden hallintaa, toisten tunteiden huomiointia sek\u00e4 niihin vastaamista. Lis\u00e4ksi harrastustoiminnassa voi harjoitella yhteisty\u00f6- ja ongelmanratkaisutaitoja. Toimiessaan ryhm\u00e4ss\u00e4 ik\u00e4tovereiden kanssa lapsi ja nuori saa hyv\u00e4\u00e4 kokemusta ja harjoitusta vuorovaikutus- ja ihmissuhdetaidoista.<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

Kuva: Word, kuvapankkikuva<\/p>\n\n\n\n

Erilaisten harrastusvaihtoehtojen ja harrastusryhmien saatavuus vaihtelee paljonkin riippuen paikkakunnasta. Pienill\u00e4 paikkakunnilla mahdollisuuksia voi olla v\u00e4h\u00e4n tai sitten ei ollenkaan. Sopivat harrastusmahdollisuudet voivat sijaita kaukana. Harrastamista rajoittavat tekij\u00e4t ovat usein ymp\u00e4rist\u00f6st\u00e4 johtuvia ulkoisia esteit\u00e4. My\u00f6s kokemus ennakkoluuloista ja syrjinn\u00e4st\u00e4 voivat est\u00e4\u00e4 osallistumasta. (Turunen 2021, 12.)<\/p>\n\n\n\n

Uskon, ett\u00e4 kaikilla harrastustoimijoilla ei ole tietoa, miten esimerkiksi jostakin liikuntaharrastuksesta voisi tehd\u00e4 esteett\u00f6m\u00e4n, esimerkiksi erilaisia apuv\u00e4lineit\u00e4 hy\u00f6dynt\u00e4en. Harrastusryhmien olosuhteiden tulisi olla turvalliset ja esteett\u00f6m\u00e4t. Valmentajilla ja ohjaajilla tulee olla osaamista ja tietotaitoa erityist\u00e4 tukea tarvitsevien lasten ja nuorten kanssa toimimisesta. (Turunen 2021, 12.)<\/p>\n\n\n\n

Ohjaajan toiminnalla on merkityst\u00e4<\/strong><\/p>\n\n\n\n

Harrastusryhmien ohjaajilla on suuri vaikutus lapsen ja nuoren osallisuuden kokemukseen. Aktiivinen vuorovaikutus ohjaajan ja lapsen v\u00e4lill\u00e4 on yksi osallisuuden toteutumisen reunaehdoista. Ohjaajalla tulee olla ammatillisia ja asenteellisia valmiuksia ohjaajana toimimiseen. (Ahola & Pollari 2018, 7.)<\/p>\n\n\n\n

Ty\u00f6skentelen itse tuntiohjaajana Vauhti!-toiminnassa, joka on harrastus- ja vapaa-ajantoimintaa tukea tarvitseville lapsille ja nuorille. Vauhti!-toiminnan yhten\u00e4 tavoitteena on lapsen ja nuoren onnistumisen kokemukset ja niiden kautta vahvistuva itsetunto. Vauhti!-toiminnan ydintavoitteena on erityist\u00e4 tukea tarvitsevien lasten ja nuorten yhdenvertainen kohtaaminen sek\u00e4 tietoisuuden lis\u00e4\u00e4minen harrastustoimijoiden keskuudessa. Tiedon lis\u00e4\u00e4minen on t\u00e4rke\u00e4\u00e4, sill\u00e4 sen avulla voi v\u00e4hent\u00e4\u00e4 ihmisten ennakkoluuloja. Tietoisuuden avulla suvaitsevaisuus lis\u00e4\u00e4ntyy erityist\u00e4 tukea tarvitsevien lasten ja nuorten kohtaamisessa.<\/p>\n\n\n\n

Vauhti!-ryhmien toiminta suunnitellaan yhdess\u00e4 lasten ja nuorten kanssa. Toiminnassa huomioidaan lasten ja nuorten mielenkiinnon kohteet ja toiveet sek\u00e4 tutustutaan my\u00f6s uusiin lajeihin ja harrastusmahdollisuuksiin. Olemme esimerkiksi leiponeet, retkeilleet, pit\u00e4neet discoa sek\u00e4 pelailtu erilaisia pelej\u00e4 ja liikuntaleikkej\u00e4. Toiminnassa huomioidaan vahvasti lasten ja nuorten osallisuus.<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

Kuva: Word, kuvapankkikuva<\/p>\n\n\n\n

Saavutettavat harrastusymp\u00e4rist\u00f6t<\/strong><\/p>\n\n\n\n

Joustamisella ja harrastusymp\u00e4rist\u00f6jen soveltamisella voidaan luoda saavutettavia harrastusymp\u00e4rist\u00f6j\u00e4. Lapsen saadessa onnistumisen kokemuksia ryhm\u00e4\u00e4n osallistumisesta alkaa lapsi ajan kanssa kokea ryhm\u00e4n itselleen merkitykselliseksi ja voi kokea aitoa osallisuutta ryhm\u00e4\u00e4n kuulumisessa. (Stenvall 2018, 27.)<\/p>\n\n\n\n

Yksinkertaisetkin toimet, kuten vaikkapa kuvakorttien k\u00e4ytt\u00f6, selkokielisyys ja toiminnan etenemisen ennakoitavuuteen panostaminen voivat olla t\u00e4rkeit\u00e4 tekij\u00f6it\u00e4 saavutettavuudessa. Ne voivat olla ohjaajilta aivan pieni\u00e4 tekoja, mutta silti lapsen ja nuoren osallisuuden kannalta merkityksellisi\u00e4. Olennaista on se, miten lapset kohdataan, miten heid\u00e4n toimintaansa suhtaudutaan sek\u00e4 millainen tila lapsilla on tehd\u00e4 ja toimia. (Stenvall 2018, 27.)<\/p>\n\n\n\n

L\u00e4hteet<\/strong><\/p>\n\n\n\n

Ahola, S. & Pollari, K. 2018. Lapsella on oikeus osallisuuteen -vammaisuudesta riippumatta. P\u00e4\u00e4t\u00f6sten tueksi 2018: 1.  Helsinki: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. WWW-dokumentti. Saatavissa: https:\/\/www.julkari.fi\/bitstream\/handle\/10024\/135864\/URN_ISBN_978-952-302-999-6.pdf?sequence=1&isAllowed=y<\/a> [viitattu 28.12.2023].<\/p>\n\n\n\n

Stenvall, E. 2018. Yhteiskunnallinen osallisuus ja toimijuus. Lasten osallistuminen, kansalaisuus ja poliittisuus arjen k\u00e4yt\u00e4nt\u00f6in\u00e4. Tampereen yliopisto. Johtamiskorkeakoulun tiedekunta. V\u00e4it\u00f6skirja. Acta Universitatis Tamperensis 2407. Saatavissa: https:\/\/trepo.tuni.fi\/bitstream\/handle\/10024\/104221\/978-952-03-0820-9.pdf?sequence=1&isAllowed=y<\/a> [viitattu 28.12.2023].<\/p>\n\n\n\n

Turunen, M. 2021. Kehitysvammaisten lasten ja nuorten osallisuus urheiluseurojen toiminnassa. Jyv\u00e4skyl\u00e4n yliopisto. Erityispedagogiikan pro gradu -tutkielma. PDF-tiedosto. Saatavissa: https:\/\/jyx.jyu.fi\/bitstream\/handle\/123456789\/75461\/URN%3aNBN%3afi%3ajyu-202105122741.pdf?sequence=1&isAllowed=y<\/a> [viitattu 28.12.2023].<\/p>\n\n\n\n

Kirjoittaja<\/strong><\/p>\n\n\n\n

Kirjoittaja Heidi Utriainen on kolmannen vuoden sosionomiopiskelija Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulusta.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Kirjoittaja: Heidi Utriainen Salibandya, tanssia, pianonsoittoa, liikkakerhoa ja kuvataidekerhoa; harrastuksia on monia. Lapset ja nuoret kasvavat osana ryhm\u00e4\u00e4. Harrastuksissa tapaa kavereita ja saa kenties uusiakin tovereita. Mielek\u00e4s vapaa-ajantoiminta ja harrastukset tarjoavat onnistumisen kokemuksia, nostattavat itsetuntoa ja lis\u00e4\u00e4v\u00e4t sosiaalista hyvinvointia. Tarjoaapa mukava harrastus my\u00f6s vastapainoa kouluty\u00f6lle. Onko kaikilla lapsilla ja nuorilla kuitenkaan yhdenvertaista mahdollisuutta harrastaa? Jos […]<\/p>\n","protected":false},"author":233,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"inline_featured_image":false,"footnotes":""},"categories":[1],"tags":[216,217,35,215],"class_list":["post-469","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-yleinen","tag-esteettomyys","tag-harrastukset","tag-osallisuus","tag-saavutettavuus"],"jetpack_featured_media_url":"","_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.xamk.fi\/sova\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/469","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.xamk.fi\/sova\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.xamk.fi\/sova\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.xamk.fi\/sova\/wp-json\/wp\/v2\/users\/233"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.xamk.fi\/sova\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=469"}],"version-history":[{"count":2,"href":"https:\/\/blogit.xamk.fi\/sova\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/469\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":473,"href":"https:\/\/blogit.xamk.fi\/sova\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/469\/revisions\/473"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.xamk.fi\/sova\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=469"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.xamk.fi\/sova\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=469"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.xamk.fi\/sova\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=469"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}