{"id":438,"date":"2023-10-04T10:07:15","date_gmt":"2023-10-04T07:07:15","guid":{"rendered":"https:\/\/blogit.xamk.fi\/sova\/?p=438"},"modified":"2023-10-04T10:07:17","modified_gmt":"2023-10-04T07:07:17","slug":"ikaihmisten-yksinaisyys","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.xamk.fi\/sova\/2023\/10\/04\/ikaihmisten-yksinaisyys\/","title":{"rendered":"Ik\u00e4ihmisten yksin\u00e4isyys"},"content":{"rendered":"\n

Kirjoittaja: Paula Puttonen<\/em><\/p>\n\n\n\n

Ik\u00e4ihmisten yksin\u00e4isyys lienee aiheena sellainen, joka nousee otsikoihin s\u00e4\u00e4nn\u00f6llisin v\u00e4liajoin. Koronapandemia ja sen aikaiset rajoitukset tuntuivat nostavan entisest\u00e4\u00e4n eri-ik\u00e4isten yksin\u00e4isyyden v\u00e4est\u00f6n tietoisuuteen. Vaikka aihe voi vaikuttaa \u201dkuluneelta\u201d, miksi se on esill\u00e4 s\u00e4\u00e4nn\u00f6llisin v\u00e4liajoin? Ja ehk\u00e4p\u00e4 ennen kaikkea: miksei t\u00e4h\u00e4n haasteeseen tunnuta pystytt\u00e4v\u00e4n vastaamaan niin, ett\u00e4 ilmi\u00f6t\u00e4 saataisiin v\u00e4hennetty\u00e4? Kenen vastuulla on ylip\u00e4\u00e4ns\u00e4 vastata t\u00e4h\u00e4n haasteeseen?<\/p>\n\n\n\n

Ik\u00e4\u00e4ntyminen ja yksin\u00e4isyys lukuina<\/strong><\/p>\n\n\n\n

Tilastokeskuksen mukaan yli 64-vuotiaiden m\u00e4\u00e4r\u00e4 tulee kasvamaan vuoteen 2070 asti ja suurinta kasvu on vuoteen 2030 saakka (V\u00e4est\u00f6 ja v\u00e4est\u00f6ennuste ik\u00e4ryhmitt\u00e4in 2023). Siin\u00e4, miss\u00e4 65\u201374-vuotiaiden m\u00e4\u00e4r\u00e4n kasvu on jyrkint\u00e4 vuoteen 2020 saakka, jatkuu t\u00e4m\u00e4n j\u00e4lkeen 75\u201384-vuotiaiden ja yli 85-vuotiaden m\u00e4\u00e4r\u00e4n lis\u00e4\u00e4ntyminen 2040-luvulle asti kiihtyen suurten ik\u00e4luokkien ik\u00e4\u00e4ntyess\u00e4 tulevina vuosina. Vuoteen 2050 menness\u00e4 yli 85-vuotiaiden m\u00e4\u00e4r\u00e4n odotetaan kaksinkertaistuvan. (Rotkirch 2021.)<\/p>\n\n\n\n

Aikuisten terveys-, hyvinvointi- ja palvelututkimuksen mukaan vuonna 2022 koki 65 vuotta t\u00e4ytt\u00e4neist\u00e4 9,9 % ja 75 vuotta t\u00e4ytt\u00e4neist\u00e4 12 % itsens\u00e4 yksin\u00e4iseksi (Tilasto ja indikaattoripankki Sotkanet 2022). Tilastokeskuksen mukaan vuonna 2022 eniten yksin\u00e4isyytt\u00e4 kokivat 85 vuotta t\u00e4ytt\u00e4neet. 65\u201374- ja 75\u201384-vuotiaiden ik\u00e4ryhmien tulokset puolestaan olivat matalampia kuin 16\u201324- ja 25\u201334-vuotiailla. Ulkopuolisuuden tunnetta kokivat eniten muihin ik\u00e4ryhmiin verrattuna 85 vuotta t\u00e4ytt\u00e4neet, toiseksi eniten 75\u201384-vuotiaat ja kolmanneksi eniten 65\u201374-vuotiaat. Ne vastaajat, joilla oli toimintarajoitteita, kokivat ulkopuolisuuden tunnetta muita vastaajia enemm\u00e4n, ja yksin\u00e4isyyden tunteen kokeminen oli yleisint\u00e4 yksin asuvilla. (Elinolotilasto 2022.) K\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 puhutaan sadoista tuhansista ik\u00e4ihmisist\u00e4, jopa joka kolmas ik\u00e4ihminen k\u00e4rsii yksin\u00e4isyydest\u00e4 (Laakso & Kononen 2022).<\/p>\n\n\n\n

Yksin, mutta ei yksin\u00e4inen<\/strong><\/p>\n\n\n\n

Yksin\u00e4isyyden kokemus on moniulotteinen subjektiivinen tunnetila, johon liittyy usein toteutumattomia sosiaalisia odotuksia. Ihmissuhteissa koetut puutteet voivat olla niin m\u00e4\u00e4r\u00e4llisi\u00e4 kuin laadullisiakin. Ihminen voi olla yksin ilman, ett\u00e4 h\u00e4n kokee itse\u00e4\u00e4n yksin\u00e4iseksi ja vastaavasti kokea itsens\u00e4 yksin\u00e4iseksi suuressakin joukossa. (Savikko ym. 2019.) Yksin\u00e4isyyden kokeminen ei siis ole aina riippuvainen muista ihmisist\u00e4 ja vaikka ihminen olisi paljon yksin, h\u00e4n ei v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 koe sit\u00e4 huonona (Uotila 2011, 74). Yksin\u00e4isyytt\u00e4 on vaikea m\u00e4\u00e4ritell\u00e4, koska se on yksil\u00f6llinen kokemus. Usein yksin\u00e4isyys koetaan ahdistavana ja ep\u00e4miellytt\u00e4v\u00e4n\u00e4 \u2013 ei toivottuna olotilana (Levo s.a.).<\/p>\n\n\n\n

Yksin\u00e4isyyden on todettu olevan yhteydess\u00e4 erilaisiin toiminnanvajeisiin ja toimintakyvyn heikkenemiseen. Vaikuttavina tekij\u00f6in\u00e4 taustalla voi olla mm. yksin asuminen, puutteet sosiaalisissa suhteissa, leskeytyminen, el\u00e4kkeelle j\u00e4\u00e4minen, sairastuminen ja terveysongelmat, erilaiset menetykset, el\u00e4m\u00e4nmuutokset ja -tapahtumat sek\u00e4 heikko taloudellinen tilanne. My\u00f6s yhteiskunnan asenteet ja yksil\u00f6lliset tekij\u00e4t, kuten arkuus tai persoonallisuuden piirteet, voivat lis\u00e4t\u00e4 yksin\u00e4isyyden kokemusta. (Tilasto ja indikaattoripankki Sotkanet 2023<\/a>; Kangassalo & Teeri 2017; Levo s.a.; Pitk\u00e4l\u00e4 & Routasalo 2012.)<\/p>\n\n\n\n

Yksin\u00e4isyys altistaa terveysriskeille<\/strong><\/p>\n\n\n\n

Yksin\u00e4isyyden aiheuttamat terveysriskit ovat samaa suuruusluokkaa kuin tupakoiminen ja jopa kolme kertaa suuremmat kuin ylipainon (Tilasto ja indikaattoripankki Sotkanet 2023). Lis\u00e4ksi yksin\u00e4isyys vaikuttaa el\u00e4m\u00e4nlaatuun ja turvallisuuden kokemukseen (Kangassalo & Teeri 2017).<\/p>\n\n\n\n

Pitkittynyt yksin\u00e4isyyden kokemus voi aiheuttaa mm. arvottomuuden kokemuksia, el\u00e4m\u00e4nilon ja -halun hiipumista ja unettomuutta (Levo s.a.). Yksin\u00e4isyys altistaa my\u00f6s erilaisille sairauksille, toimintavajeille, lis\u00e4\u00e4ntyneille terveyspalveluiden k\u00e4yt\u00f6lle, syrj\u00e4ytymiselle ja lis\u00e4\u00e4 jopa kuolemanvaaraa. Kroonisesti yksin\u00e4isten elinajanodote on muita vertailuryhmi\u00e4 heikompi. Lis\u00e4ksi se altistaa mm. masennukselle, erilaisille infektioille, syd\u00e4nsairauksille, kognition heikkenemiselle, sek\u00e4 voi aiheuttaa muutoksia terveysk\u00e4ytt\u00e4ytymisess\u00e4. (Tilasto ja indikaattoripankki Sotkanet 2023; Pitk\u00e4l\u00e4 & Routasalo 2012; Savikko ym. 2019.) Koettu yksin\u00e4isyys voi heikent\u00e4\u00e4 ja vaikeuttaa kotona selvi\u00e4mist\u00e4 ja lis\u00e4\u00e4 my\u00f6s laitoshoidon tarvetta (Levo s.a.).<\/p>\n\n\n\n

Mik\u00e4 neuvoksi ja kenen toimesta?<\/strong><\/p>\n\n\n\n

Suomalaisen vanhuspolitiikan keskeisi\u00e4 tavoitteita ovat ik\u00e4\u00e4ntyneiden kotona asumisen turvaaminen koko el\u00e4m\u00e4n ajaksi, ik\u00e4\u00e4ntyneiden itsen\u00e4isen selviytymisen tukeminen heid\u00e4n arjessaan ja kotihoidon kohdentaminen eniten apua tarvitseville (Laki ik\u00e4\u00e4ntyneen v\u00e4est\u00f6n toimintakyvyn tukemisesta sek\u00e4 i\u00e4kk\u00e4iden sosiaali- ja terveyspalveluista 28:12.2012\/980<\/a>; STM 2020).<\/p>\n\n\n\n

Sosiaalihuoltolaissa s\u00e4\u00e4det\u00e4\u00e4n tukipalveluista, joiden tarkoitus on luoda ja yll\u00e4pit\u00e4\u00e4 henkil\u00f6n kodissa sellaisia olosuhteita, ett\u00e4 h\u00e4n voi suoriutua jokap\u00e4iv\u00e4iseen el\u00e4m\u00e4\u00e4n kuuluvista toiminnoista mahdollisimman itsen\u00e4isesti. Lis\u00e4ksi palvelut ovat sellaisia, joiden avulla henkil\u00f6 voi saada hyvinvointia tuottavaa sis\u00e4lt\u00f6\u00e4 el\u00e4m\u00e4\u00e4ns\u00e4. Yhten\u00e4 t\u00e4llaisena tukipalveluna on lakiin kirjattu osallisuutta ja sosiaalista kanssak\u00e4ymist\u00e4 edist\u00e4v\u00e4t ja tukevat palvelut. (Sosiaalihuoltolaki 30.12.2014\/1301)<\/p>\n\n\n\n

Vaikka kyse on valtakunnallisista suosituksista ja lakiin kirjatuista asioista, on itselleni j\u00e4\u00e4nyt sellainen k\u00e4sitys, ett\u00e4 Suomessa on alueellisia eroja palvelujen j\u00e4rjest\u00e4misen suhteen. J\u00e4rjest\u00e4jin\u00e4 vaikuttavat toimivan hyvinvointialueiden ja kuntien (joilla on ensisijainen vastuu hyvinvoinnin ja terveyden edist\u00e4misess\u00e4) ohella erilaiset j\u00e4rjest\u00f6t, seurakunnat, vapaaehtoisverkostot, yms.<\/p>\n\n\n\n

Pys\u00e4hdyinkin tarkastelemaan Keski-Suomen hyvinvointialueen sivuja. Sosiaalista kanssak\u00e4ymist\u00e4 edist\u00e4vien ja tukevien palveluiden m\u00e4\u00e4r\u00e4 n\u00e4ytt\u00e4ytyi sivustolla v\u00e4h\u00e4isen\u00e4, vaikka ik\u00e4ihmisten palveluissa oli tuotu esille ennaltaehk\u00e4isevi\u00e4 palveluita ja varhaista tukea (mm. ik\u00e4\u00e4ntyneiden p\u00e4iv\u00e4toiminta) muiden palveluiden ohella. Kotihoidon ja ik\u00e4\u00e4ntyvien asumisen palveluiden my\u00f6nt\u00e4misperusteissa l\u00f6ytyi kirjaus asiakkaan ensisijaisesta ohjaamisesta kuntien ja j\u00e4rjest\u00f6jen j\u00e4rjest\u00e4miin osallisuutta tukeviin toimintoihin tai kuntouttavaan p\u00e4iv\u00e4toimintaan palvelutarpeen arvioinnin j\u00e4lkeen (Keski-Suomen hyvinvointialue 2023, 13).<\/p>\n\n\n\n

Uotila (2011, 74) on nostanut esille suuren osan ihmisist\u00e4 n\u00e4kev\u00e4n yhteiskunnan velvollisuudeksi puuttua ik\u00e4\u00e4ntyneiden yksin\u00e4isyyteen jollain tapaa. Yhteiskunnan ja j\u00e4rjest\u00f6jen j\u00e4rjest\u00e4m\u00e4n avun painottuminen pitk\u00e4lti sosiaalisten kontaktien ja sosiaalisuuden lis\u00e4\u00e4miselle on k\u00e4\u00e4nt\u00e4nyt n\u00e4k\u00f6kulman yksin\u00e4isyydest\u00e4 sosiaalisten suhteiden puutteeksi. Aina ei tarvita ulkopuolista ihmist\u00e4 tai palveluita, jotta yksin\u00e4isyys lievittyisi, eiv\u00e4tk\u00e4 kaikki ihmiset viihdy kerhoissa. Suurempi tekij\u00e4 yksin\u00e4isyyden lievitt\u00e4misen n\u00e4k\u00f6kulmasta saattaakin l\u00f6yty\u00e4 yhteiskunnan asenteista ja niiden merkityksest\u00e4. <\/p>\n\n\n\n

Ik\u00e4\u00e4ntyneiden yksin\u00e4isyytt\u00e4 voi lievitt\u00e4\u00e4 jo se, ett\u00e4 he kokevat olevansa arvostettuja yhteiskunnan j\u00e4seni\u00e4. Osaltaan ik\u00e4\u00e4ntyneiden palveluihin panostaminen viestii t\u00e4t\u00e4 arvostusta. On my\u00f6s muistettava, ettei kaikkea yksin\u00e4isyytt\u00e4 voida poistaa, koska mitk\u00e4 tahansa ihmissuhteet eiv\u00e4t automaattisesti lievit\u00e4 yksin\u00e4isyyden tunnetta. Edes omat lapset eiv\u00e4t aina ole avainasemassa yksin\u00e4isyyden lievitt\u00e4misess\u00e4 huolimatta siit\u00e4 kuinka merkityksellisi\u00e4 he muutoin olisivat. (Uotila 2011, 74.) Kangassalo & Teeri (2017, 288) nostivat esille Pirhosen (2015) esitt\u00e4m\u00e4n ajatuksen siit\u00e4, ett\u00e4 aikuisella ihmisell\u00e4 on tarve kokea itsens\u00e4 tarpeelliseksi ja hyv\u00e4ksytyksi, sek\u00e4 saada osakseen rakkautta. Tarve vastavuoroisiin ihmissuhteisiin on olemassa l\u00e4pi koko aikuisi\u00e4n.<\/p>\n\n\n\n

Mik\u00e4 neuvoksi tilastojen osoittaessa v\u00e4est\u00f6n ik\u00e4\u00e4ntyv\u00e4n ja yksin\u00e4isyyden sek\u00e4 ulkopuolisuuden olevan yleisemp\u00e4\u00e4 ik\u00e4\u00e4ntyneill\u00e4 muuhun v\u00e4est\u00f6\u00f6n verrattuna? Samaan aikaan ik\u00e4\u00e4ntymiseen liittyy sellaisia el\u00e4m\u00e4nmuutoksia, jotka altistavat yksin\u00e4isyyden tunteen kokemiselle. Kun yhdist\u00e4mme n\u00e4m\u00e4 tekij\u00e4t siihen, ett\u00e4 ik\u00e4\u00e4ntyneet ovat sosiaali- ja terveyspalveluiden merkitt\u00e4v\u00e4 k\u00e4ytt\u00e4j\u00e4ryhm\u00e4 ja ik\u00e4\u00e4ntyminen lis\u00e4\u00e4 my\u00f6s laitoshoidon tarvetta, tultaneen tulevina vuosina kohtaamaan entist\u00e4 enemm\u00e4n haasteita v\u00e4est\u00f6n hyvinvoinnin ja terveyden tukemisen n\u00e4k\u00f6kulmasta. Palvelurakenteiden ja palveluiden tarkasteleminen ja kehitt\u00e4minen on v\u00e4ist\u00e4m\u00e4t\u00f6nt\u00e4 my\u00f6s sosiaalista hyvinvointia ja osallisuutta lis\u00e4\u00e4vien palveluiden osalta.<\/p>\n\n\n\n

Sen lis\u00e4ksi, ett\u00e4 k\u00e4\u00e4nn\u00e4mme katseemme yhteiskuntaan, voisimmeko k\u00e4\u00e4nt\u00e4\u00e4 sit\u00e4 itseemme \u2013 sinuun, minuun, meihin. Jos lukijana olet lainkaan itseni kaltainen ihminen, saattaa my\u00f6s sinulla nousta ajatus \u201dMill\u00e4 ajalla?<\/em>\u201d. Olen itse keski-ik\u00e4\u00e4 koputteleva, ehk\u00e4p\u00e4 toki pahimmat ruuhkavuodet (toivottavasti) ohittanut itseni t\u00e4ti-ihmiseksi identifioima rouvashenkil\u00f6. Arki tuntuu olevan aina t\u00e4ynn\u00e4. T\u00f6iss\u00e4 k\u00e4ynnin ohella opiskelen, talouteeni kuuluu lemmikkej\u00e4, ja omalle perheellekin pit\u00e4isi l\u00f6yt\u00e4\u00e4 aikaa. Vapaaehtoistoimintaan mukaan l\u00e4hteminen tuntuu ty\u00f6l\u00e4\u00e4lt\u00e4 ja sitovalta, muutoinkin usein saa painiskella erilaisten riitt\u00e4m\u00e4tt\u00f6myyden tunteiden kanssa \u2013 milloin perhe saa liian v\u00e4h\u00e4n aikaa, yst\u00e4vi\u00e4k\u00e4\u00e4n en ole n\u00e4hnyt, lemmikkienkin kanssa pit\u00e4isi ehti\u00e4 enemm\u00e4n, ent\u00e4 omat vanhemmat ja l\u00e4heiset, teht\u00e4vien deadline l\u00e4hestyy, lista on loputon.<\/p>\n\n\n\n

Mit\u00e4p\u00e4 jos ajattelisimmekin pienemm\u00e4ss\u00e4 mittakaavassa, aloittaen itsest\u00e4mme? Olenko luomassa ja yll\u00e4pit\u00e4m\u00e4ss\u00e4 sellaista arkea, joka altistaa itseni yksin\u00e4isyyden kokemuksille? Ent\u00e4p\u00e4 omat l\u00e4himp\u00e4ni, voinko tehd\u00e4 heid\u00e4n eteens\u00e4 jotain? Mietitt\u00e4ess\u00e4 vapaaehtoistoimintaa olin vastik\u00e4\u00e4n puheissa er\u00e4\u00e4n pienen kunnan hyvinvointijohtajan kanssa. Keskustelu ajautui vapaaehtoistoimijoiden saamisen haasteisiin ja siihen, ett\u00e4 vapaaehtoistoiminta koetaan herk\u00e4sti liian sitovaksi. Hyvinvointijohtaja kehitteli parhaillaan omassa kunnassa Lainaa aikaasi -tempausta osana Hykari-hanketta. Hankkeella oli ollut aikaisemmin t\u00e4n\u00e4 vuonna sama kampanja osassa Keski-Suomen kuntia. Perusidea oli simppeli: kirjastoihin oli koottu avunlainauspiste, jossa pystyi t\u00e4ytt\u00e4m\u00e4\u00e4n avunlainauskortin. Lainauskorttiin sai itse m\u00e4\u00e4ritell\u00e4, kuinka paljon oli halukas lainaamaan aikaansa kampanjan aikana sek\u00e4 itselle sopivan auttamisen muodon. Kortin t\u00e4ytt\u00e4j\u00e4\u00e4n oltiin yhteydess\u00e4 h\u00e4nen apuaan tarvitsevan ik\u00e4ihmisen l\u00f6ydytty\u00e4. Toki t\u00e4m\u00e4n tyyppinen toiminta vaatii koordinoijaa, mutta mit\u00e4 jos t\u00e4st\u00e4 tulisikin pysyv\u00e4mpi tapa? Madaltuisiko kynnys l\u00e4hte\u00e4 mukaan toimintaan, jos se ei tuntuisikaan niin sitovalta? My\u00f6s kes\u00e4asukkaat pystyv\u00e4t toimimaan m\u00f6kkipaikkakunnillaan t\u00e4llaisen toiminnan kautta. Mit\u00e4p\u00e4, jos jokainen harkitsisimme lainaavamme aikaamme edes kertaluonteisesti? Parhaimmillaan se saattaisi poikia jotain sellaista, jonka arvon ymm\u00e4rr\u00e4mme itsekin vasta j\u00e4lkeen p\u00e4in.<\/p>\n\n\n\n

L\u00e4hteet<\/strong><\/p>\n\n\n\n

Elinolotilasto 2022. Suomen virallinen tilasto (SVT). WWW-dokumentti. Tiedote 31.3.2023. Saatavissa: https:\/\/www.stat.fi\/julkaisu\/cl8sh640so9n30bw7s21tu6s8<\/a> [viitattu 19.9.2023].<\/p>\n\n\n\n

Kangassalo, R. & Teeri, S. 2017. Yksin\u00e4isyys kotona asuvien i\u00e4kk\u00e4iden el\u00e4m\u00e4ss\u00e4. Gerontologia<\/em>. 31(4), 278\u2013290. PDF-dokumentti. Saatavissa:  https:\/\/doi.org\/10.23989\/gerontologia.63106<\/a> [viitattu 20.9.2023].<\/p>\n\n\n\n

Keski-Suomen hyvinvointialue. 2023. Kotihoidon ja ik\u00e4\u00e4ntyvien asumisen palveluiden my\u00f6nt\u00e4misperusteet 1.1.2023 alkaen. PDF-dokumentti. Saatavissa: https:\/\/hyvaks.fi\/sites\/default\/files\/2023-01\/Keski_suomen_hyvinvointialueen_kotihoidon_ja_ikaantyneiden_asumispalvelujen_myontamisperusteet%2001012023.pdf<\/a> [viitattu 21.9.2023].<\/p>\n\n\n\n

Laakso, L-K. & Kononen, H. 2022. Pahimmillaan yksin\u00e4isyys on ik\u00e4ihmisten sosiaalinen kuolema, mutta Liisa Kivel\u00e4, 85, nauttii vapaudesta: \u201dEn en\u00e4\u00e4 aloittaisi uutta liittoa\u201d. YLE, uutiset<\/em>. Julkaistu 23.10.2022. WWW-dokumentti. Saatavissa: https:\/\/yle.fi\/a\/74-20001850<\/a> [viitattu 19.9.2023].<\/p>\n\n\n\n

Laki ik\u00e4\u00e4ntyneen v\u00e4est\u00f6n toimintakyvyn tukemisesta sek\u00e4 i\u00e4kk\u00e4iden sosiaali- ja terveyspalveluista 28:12.2012\/980.<\/p>\n\n\n\n

Levo, T. s.a. Ik\u00e4ihmisten yksin\u00e4isyys. El\u00e4keliitto. WWW-dokumentti. Saatavissa: https:\/\/www.elakeliitto.fi\/tietoa\/ikaantyneen-mielenterveys\/ikaihmisten-yksinaisyys<\/a> [viitattu 20.9.2023].<\/p>\n\n\n\n

Pitk\u00e4l\u00e4, K. & Routasalo, P. 2012. Ryhm\u00e4st\u00e4 apua vanhusten yksin\u00e4isyyteen. L\u00e4\u00e4ketieteellinen aikakausikirja Duodecim<\/em>. 2012;128(12):1215\u20136. WWW-dokumentti. Saatavissa: https:\/\/www.duodecimlehti.fi\/duo10334<\/a> [viitattu 20.9.2023].<\/p>\n\n\n\n

Rotkirch, A. 2021. Vanheneminen on etuoikeus. Vanhusty\u00f6n keskusliitto. Julkaistu 8.4.2021. WWW-dokumentti. Saatavissa: https:\/\/vtkl.fi\/vanheneminen-on-etuoikeus<\/a> [viitattu 19.9.2023].<\/p>\n\n\n\n

Savikko, N., Jansson, A. & Pitk\u00e4l\u00e4, K. 2019. Yksin\u00e4isyys on kognition heikkenemisen merkitt\u00e4v\u00e4 riskitekij\u00e4 ik\u00e4\u00e4ntyneell\u00e4. L\u00e4\u00e4k\u00e4rilehti<\/em>. 19\/2019vsk74, s.1189\u20131196. WWW-dokumentti. Saatavissa: https:\/\/www.laakarilehti.fi\/tieteessa\/katsausartikkeli\/yksinaisyys-on-kognition-heikkenemisen-merkittava-riskitekija-ikaantyneella\/?public=543263a7f4cb89972346afa854db46f6<\/a> [viitattu 20.9.2023].<\/p>\n\n\n\n

Sosiaalihuoltolaki 30.12.2014\/1301.<\/p>\n\n\n\n

STM. 2020. Laatusuositus hyv\u00e4n ik\u00e4\u00e4ntymisen turvaamiseksi ja palvelujen parantamiseksi 2020\u20132023. Tavoitteena ik\u00e4yst\u00e4v\u00e4llinen Suomi. Sosiaali- ja terveysministeri\u00f6n julkaisuja 2020:29. Helsinki: Sosiaali- ja terveysministeri\u00f6. PDF-dokumentti. Saatavissa:  http:\/\/urn.fi\/URN:ISBN:978-952-00-5457-1<\/a> [viitattu 21.9.2023].<\/p>\n\n\n\n

Tilasto- ja indikaattoripankki Sotkanet. 2022. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Itsens\u00e4 yksin\u00e4iseksi tuntevien osuus (%), 65 vuotta t\u00e4ytt\u00e4neet sek\u00e4 itsens\u00e4 yksin\u00e4iseksi tuntevien osuus (%), 75-vuotta t\u00e4ytt\u00e4neet. (THL) (ind. 4286 ja 4287). WWW-dokumentti. Saatavissa: https:\/\/sotkanet.fi\/sotkanet\/fi\/taulukko\/?indicator=szY00o83BAA=&region=s07MBAA=&year=sy5ztjbS0zUEAA==&gender=t&abs=f&color=f&buildVersion=3.1.1&buildTimestamp=202309010633<\/a> [viitattu 19.9.2023].<\/p>\n\n\n\n

Tilasto- ja indikaattoripankki Sotkanet. 2023. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Itsens\u00e4 yksin\u00e4iseksi tuntevien osuus (%), 65 vuotta t\u00e4ytt\u00e4neet (THL) (ind. 4286). WWW-dokumentti. Saatavissa:  https:\/\/sotkanet.fi\/sotkanet\/fi\/metadata\/indicators\/4286<\/a> [viitattu 21.9.2023].<\/p>\n\n\n\n

Uotila, H. 2011. Vanhuus ja yksin\u00e4isyys. Tutkimus i\u00e4kk\u00e4iden ihmisten yksin\u00e4isyyden kokemuksista, niiden merkityksist\u00e4 ja tulkinnoista. Tampereen yliopisto. Terveystieteiden yksikk\u00f6. V\u00e4it\u00f6skirja. PDF-dokumentti. Saatavissa: https:\/\/urn.fi\/urn:isbn:978-951-44-8553-4<\/a> [viitattu 20.9.2023].<\/p>\n\n\n\n

V\u00e4est\u00f6 ja v\u00e4est\u00f6ennuste ik\u00e4ryhmitt\u00e4in. 2023. Suomen virallinen tilasto (SVT). WWW-dokumentti. P\u00e4ivitetty 3.4.2023. Saatavissa: <\/a>https:\/\/www.tilastokeskus.fi\/tup\/suoluk\/suoluk_vaesto.html#vaesto-vaestoennuste-ikaryhmittain<\/a> [viitattu 19.9.2023].<\/p>\n\n\n\n

Kirjoittaja<\/strong><\/p>\n\n\n\n

Paula Puttonen on sosionomiopiskelija Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulussa.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Kirjoittaja: Paula Puttonen Ik\u00e4ihmisten yksin\u00e4isyys lienee aiheena sellainen, joka nousee otsikoihin s\u00e4\u00e4nn\u00f6llisin v\u00e4liajoin. Koronapandemia ja sen aikaiset rajoitukset tuntuivat nostavan entisest\u00e4\u00e4n eri-ik\u00e4isten yksin\u00e4isyyden v\u00e4est\u00f6n tietoisuuteen. Vaikka aihe voi vaikuttaa \u201dkuluneelta\u201d, miksi se on esill\u00e4 s\u00e4\u00e4nn\u00f6llisin v\u00e4liajoin? Ja ehk\u00e4p\u00e4 ennen kaikkea: miksei t\u00e4h\u00e4n haasteeseen tunnuta pystytt\u00e4v\u00e4n vastaamaan niin, ett\u00e4 ilmi\u00f6t\u00e4 saataisiin v\u00e4hennetty\u00e4? Kenen vastuulla on ylip\u00e4\u00e4ns\u00e4 […]<\/p>\n","protected":false},"author":233,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"inline_featured_image":false,"footnotes":""},"categories":[1],"tags":[189,187,190,191,192,65],"class_list":["post-438","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-yleinen","tag-lainaaaikaasi","tag-ikaantyminen","tag-ikaihmisen-hyvinvointi","tag-sosiaalinen-hyvinvointi","tag-vapaaehtoistoiminta","tag-yksinaisyys"],"jetpack_featured_media_url":"","_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.xamk.fi\/sova\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/438","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.xamk.fi\/sova\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.xamk.fi\/sova\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.xamk.fi\/sova\/wp-json\/wp\/v2\/users\/233"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.xamk.fi\/sova\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=438"}],"version-history":[{"count":2,"href":"https:\/\/blogit.xamk.fi\/sova\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/438\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":440,"href":"https:\/\/blogit.xamk.fi\/sova\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/438\/revisions\/440"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.xamk.fi\/sova\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=438"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.xamk.fi\/sova\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=438"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.xamk.fi\/sova\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=438"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}