{"id":415,"date":"2023-05-23T13:10:50","date_gmt":"2023-05-23T10:10:50","guid":{"rendered":"https:\/\/blogit.xamk.fi\/sova\/?p=415"},"modified":"2023-05-23T13:10:51","modified_gmt":"2023-05-23T10:10:51","slug":"kokevatko-tyoikaisetkin-yksinaisyytta","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.xamk.fi\/sova\/2023\/05\/23\/kokevatko-tyoikaisetkin-yksinaisyytta\/","title":{"rendered":"Kokevatko ty\u00f6ik\u00e4isetkin yksin\u00e4isyytt\u00e4?"},"content":{"rendered":"\n

Kirjoittaja: Nelli Nieminen<\/em><\/p>\n\n\n\n

Nuorten syrj\u00e4ytymist\u00e4 ja yliopisto-opiskelijoiden kokemaa yksin\u00e4isyytt\u00e4 on tutkittu suhteellisen paljon. Sen sijaan ty\u00f6el\u00e4m\u00e4ss\u00e4 olevat aikuiset yksin\u00e4isyyden osalta on j\u00e4tetty tutkimuksen ulkopuolelle. (Hyttinen & Valkonen 2018, 26.) Varsinkin korona-aikana ja sen j\u00e4lkeen monet eri ik\u00e4ryhm\u00e4t ovat kokeneet yksin\u00e4isyytt\u00e4 ja sosiaalista irrallisuutta. Joka kymmenes suomalainen aikuinen tuntee itsens\u00e4 usein yksin\u00e4iseksi (Hyttinen & Valkonen 2018, 27). Se tuntuu suhteellisen suurelta m\u00e4\u00e4r\u00e4lt\u00e4 ty\u00f6yhteis\u00f6j\u00e4mme ajatellen. Jos yksin\u00e4isyys kest\u00e4\u00e4 pitk\u00e4\u00e4n, elinajanodote alenee, syrj\u00e4ytymisriski lis\u00e4\u00e4ntyy sek\u00e4 masennuksen ja syd\u00e4nsairauksien riski lis\u00e4\u00e4ntyy (Murto ym. 2017, Hyttisen & Valkosen 2018, 27 mukaan). Aikuisten yksin\u00e4isyys on senkin takia vakavaa, ett\u00e4 se saattaa siirty\u00e4 sukupolvelta toiselle (Hyttinen & Valkonen 2018, 27).<\/p>\n\n\n\n

Parisuhde ja yksin\u00e4isyys<\/strong><\/p>\n\n\n\n

Kinnunen & Kontula (2021) tutkivat parisuhteettomien naisten ja miesten onnellisuuteen vaikuttavia tekij\u00f6it\u00e4, muun muassa yksin\u00e4isyyden kokemusta. Heid\u00e4n tuloksistaan n\u00e4htiin, ett\u00e4 parisuhteettomat naiset ovat keskim\u00e4\u00e4rin onnellisempia kuin parisuhteettomat miehet. N\u00e4iden naisten onnellisuus on vahvasti yhteydess\u00e4 v\u00e4h\u00e4iseen koettuun yksin\u00e4isyyteen. (Kinnunen & Kontula 2021, 141.)<\/p>\n\n\n\n

Voisi kuvitella, ett\u00e4 yksi l\u00e4heisimmist\u00e4 ihmissuhteista, parisuhde, takaisi yksin\u00e4isyyden puuttumisen. Kuinka ollakaan, parisuhteenkaan yksin\u00e4isyys ei olekaan pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n fyysist\u00e4, vaan yleens\u00e4 subjektiivinen kokemus, vaikka sit\u00e4 kannattelisivat ja pit\u00e4isiv\u00e4t yhdess\u00e4 fyysiset tai ulkoiset asiat kuten lapset. Usein syyt yksin\u00e4isyydelle parisuhteessa tulevat ilmi eron my\u00f6t\u00e4. Ty\u00f6ik\u00e4isill\u00e4 ja ruuhkavuosissa el\u00e4vill\u00e4 esimerkiksi ty\u00f6 saattaa tulla parisuhdetta t\u00e4rke\u00e4mm\u00e4ksi, jolloin kumppani voi tuntea itsens\u00e4 yksin\u00e4iseksi. (Kontula & Saari 2016, 129.)<\/p>\n\n\n\n

Yksin\u00e4isyytt\u00e4 kolmella tasolla<\/strong><\/p>\n\n\n\n

Sek\u00e4 yhteiskunnassa, yhteis\u00f6iss\u00e4 ett\u00e4 yksil\u00f6llisell\u00e4 tasolla yksin\u00e4isyys haastaa (Hyttinen & Valkonen 2018, 27). Gr\u00f6nlund & Falk (2016) k\u00e4sittelev\u00e4t j\u00e4rjest\u00f6jen toimintaa yksin\u00e4isyyden kohtaamiseksi n\u00e4ill\u00e4 kolmella tasolla toiminnan painottuessa yleens\u00e4 enemm\u00e4n viimeiseen tasoon. Yksil\u00f6ille tarjottava tuki, taidot ja toiminta kohdistuvat yksil\u00f6n sosiaalisten taitojen ja itsetuntemuksen opettelemiseen. Heille halutaan antaa v\u00e4lineit\u00e4, joilla v\u00e4hent\u00e4\u00e4 yksin\u00e4isyytt\u00e4 ja tukea henkil\u00f6n omaa toimijuutta.<\/p>\n\n\n\n

Yhteis\u00f6llisyyden muodostumista taas pyrit\u00e4\u00e4n helpottamaan avaamalla j\u00e4rjest\u00f6jen ovet kohtaamispaikoiksi. T\u00e4m\u00e4 helpottaa osallistumista toisten samassa tilanteessa olevien tapaamiseen, vaikkakin se edellytt\u00e4\u00e4 henkil\u00f6n omaa aktiivisuutta, jota ep\u00e4ilen, ett\u00e4 monillakaan yksin\u00e4isill\u00e4 luonnostaan olisi. Yhteiskunnan tasolla pyrit\u00e4\u00e4n vaikuttamaan valistuksen kautta, sosiaalisten taitojen opettamisella sek\u00e4 rakenteelliseen yksin\u00e4isyyteen vaikuttamisella laajemmin. Halutaan kouluttaa yksin\u00e4isten parissa ty\u00f6skentelevi\u00e4 henkil\u00f6it\u00e4, kuten ryhm\u00e4nohjaajia. (Gr\u00f6nlund & Falk 2016, 201, 203.)<\/p>\n\n\n\n

Joskus yksin\u00e4isyyteen vaikuttaminen voi olla hyvin yksinkertaiselta kuulostava asia, kuten toisen henkil\u00f6n hyv\u00e4ksyminen ja kunnioittaminen sek\u00e4 vuorovaikutuksessa oleminen ja mielenterveyden edist\u00e4minen (Rehnb\u00e4ck 2013, 41), mutta toisinaan sit\u00e4 voi olla vaikea k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 toteuttaa. Vaikka aikuiset l\u00f6yt\u00e4isiv\u00e4tkin jostain s\u00e4\u00e4nn\u00f6llisen ryhm\u00e4n, jossa k\u00e4yd\u00e4 ja l\u00f6yt\u00e4isiv\u00e4t aikaa sille, sek\u00e4\u00e4n ei takaa, ett\u00e4 ryhm\u00e4ss\u00e4 syntyisi pidempiaikaisia ryhm\u00e4n ulkopuolisia ihmissuhteita.<\/p>\n\n\n\n

Varsinkin t\u00e4ss\u00e4 ik\u00e4ryhm\u00e4ss\u00e4 ehk\u00e4 oletetaan, ett\u00e4 suurimmalla osalla ty\u00f6ik\u00e4isist\u00e4 olisi jo vakiintuneet ihmissuhteet. Vaikka ihmissuhteita olisikin, iso el\u00e4m\u00e4nmuutos voi aiheuttaa sen, ett\u00e4 ainakin tilap\u00e4isesti ihmissuhteet v\u00e4henev\u00e4t ja yksin\u00e4isyys lis\u00e4\u00e4ntyy. Toki el\u00e4m\u00e4nmuutos voi hyv\u00e4ll\u00e4 tuurilla aiheuttaa my\u00f6s p\u00e4invastaisen reaktion eli ihmissuhteet lis\u00e4\u00e4ntyv\u00e4t. Kuitenkin aikuisena on yleens\u00e4 aina vaikeampi solmia uusia suhteita kuin nuorempana.<\/p>\n\n\n\n

L\u00e4hteet<\/strong><\/p>\n\n\n\n

Gr\u00f6nlund, H. & Falk, H. 2016. Kolmas sektori ja yksin\u00e4isyyden v\u00e4hent\u00e4minen. Teoksessa Saari, J. (toim.) Yksin\u00e4isten Suomi. Helsinki: Gaudeamus. E-kirja. [viitattu 15.5.2023].<\/p>\n\n\n\n

Hyttinen, S. & Valkonen, T. 2018. Yksin\u00e4isten ty\u00f6ik\u00e4isten vuorovaikutussuhteet. Teoksessa Koponen, J., Kokkonen, L., Kostiainen, E. & Virtanen, I. A. (toim.) Prologi: puheviestinn\u00e4n vuosikirja 2018. Jyv\u00e4skyl\u00e4: Prologos ry, 26\u201342. PDF-dokumentti. Saatavissa: https:\/\/jyx.jyu.fi\/bitstream\/handle\/123456789\/60977\/prologi2018kaikkisivut.pdf?sequence=1&isAllowed=y<\/a> [viitattu 15.5.2023].<\/p>\n\n\n\n

Kinnunen, A. & Kontula, O. 2021. Suhteetonta el\u00e4m\u00e4\u00e4 \u2013 parisuhteettomien onnellisuustekij\u00e4t. Janus<\/em> 4, 141\u2013159. Verkkolehti. Saatavissa: https:\/\/doi.org\/10.30668\/janus.89473<\/a> [viitattu 15.5.2023].<\/p>\n\n\n\n

Kontula, O. & Saari, J. 2016. Yksin\u00e4isyys parisuhteessa. Teoksessa Saari, J. (toim.) Yksin\u00e4isten Suomi. Helsinki: Gaudeamus. E-kirja. [viitattu 15.5.2023].<\/p>\n\n\n\n

Rehnb\u00e4ck, I. 2013. Aikuisten yksin\u00e4isyyden kokemukset mielenterveyden edist\u00e4misen haasteena. Diak pohjoinen, Oulu. Terveyden edist\u00e4misen koulutusohjelma. YAMK opinn\u00e4ytety\u00f6. PDF-dokumentti. Saatavissa: https:\/\/urn.fi\/URN:NBN:fi:amk-2013052310304<\/a> [viitattu 15.5.2023].<\/p>\n\n\n\n

Kirjoittaja<\/strong><\/p>\n\n\n\n

Nelli-Maaria Nieminen on sosionomiopiskelija Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulussa.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Kirjoittaja: Nelli Nieminen Nuorten syrj\u00e4ytymist\u00e4 ja yliopisto-opiskelijoiden kokemaa yksin\u00e4isyytt\u00e4 on tutkittu suhteellisen paljon. Sen sijaan ty\u00f6el\u00e4m\u00e4ss\u00e4 olevat aikuiset yksin\u00e4isyyden osalta on j\u00e4tetty tutkimuksen ulkopuolelle. (Hyttinen & Valkonen 2018, 26.) Varsinkin korona-aikana ja sen j\u00e4lkeen monet eri ik\u00e4ryhm\u00e4t ovat kokeneet yksin\u00e4isyytt\u00e4 ja sosiaalista irrallisuutta. Joka kymmenes suomalainen aikuinen tuntee itsens\u00e4 usein yksin\u00e4iseksi (Hyttinen & Valkonen 2018, […]<\/p>\n","protected":false},"author":233,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"inline_featured_image":false,"footnotes":""},"categories":[1],"tags":[181,100,180,179,65],"class_list":["post-415","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-yleinen","tag-jarjestot","tag-onnellisuus","tag-parisuhde","tag-tyoikaiset","tag-yksinaisyys"],"jetpack_featured_media_url":"","_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.xamk.fi\/sova\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/415","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.xamk.fi\/sova\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.xamk.fi\/sova\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.xamk.fi\/sova\/wp-json\/wp\/v2\/users\/233"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.xamk.fi\/sova\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=415"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/blogit.xamk.fi\/sova\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/415\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":416,"href":"https:\/\/blogit.xamk.fi\/sova\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/415\/revisions\/416"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.xamk.fi\/sova\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=415"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.xamk.fi\/sova\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=415"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.xamk.fi\/sova\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=415"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}