{"id":345,"date":"2022-12-05T10:52:56","date_gmt":"2022-12-05T08:52:56","guid":{"rendered":"https:\/\/blogit.xamk.fi\/sova\/?p=345"},"modified":"2022-12-05T10:52:57","modified_gmt":"2022-12-05T08:52:57","slug":"kriisista-kriisiin-elamisen-vaikutukset-perheiden-talouteen","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.xamk.fi\/sova\/2022\/12\/05\/kriisista-kriisiin-elamisen-vaikutukset-perheiden-talouteen\/","title":{"rendered":"Kriisist\u00e4 kriisiin el\u00e4misen vaikutukset perheiden talouteen"},"content":{"rendered":"\n

Kirjoittajat: Hanna-Riikka Ahtiala, Sini Joutj\u00e4rvi, Noora Niemi ja Karoliina Sorvari<\/em><\/p>\n\n\n\n

Miten globaalit kriisit, kuten COVID-19-pandemia ja Ven\u00e4j\u00e4n hy\u00f6kk\u00e4yssota Ukrainaan ovat vaikuttaneet erityisesti lapsiperheiden talouteen? Milt\u00e4 perheiden talous n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 t\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 tilastojen valossa ja mit\u00e4 tulevaisuus mahdollisesti tuo tullessaan?<\/p>\n\n\n\n

Globaalit kriisit vaikuttavat lapsiperheiden talouteen ja el\u00e4m\u00e4\u00e4n. Suurimpina k\u00e4rsij\u00f6in\u00e4 ovat v\u00e4h\u00e4varaiset ja huono-osaiset lapsiperheet. Hiilamon ym. (2022) mukaan viimeaikainen hintojen nousu on nostanut k\u00f6yhyysastetta 2,5 prosentilla. Ennen COVID-19-pandemiaa Suomessa arvioitiin el\u00e4v\u00e4n yli 120 000 lasta v\u00e4h\u00e4varaisissa perheiss\u00e4, ja m\u00e4\u00e4r\u00e4n arvioidaan nousseen siit\u00e4. Osa n\u00e4ist\u00e4 perheist\u00e4 tarvitsee apua ruoan ja taloustarvikkeiden ostoon sek\u00e4 el\u00e4m\u00e4n perusasioiden hankkimiseen. (Ahtokivi 2021.)<\/p>\n\n\n\n

Toistuvien kriisien aika<\/strong><\/p>\n\n\n\n

El\u00e4mme aikaa, jossa ihmiskuntaa koettelee kriisi kriisin per\u00e4\u00e4n; COVID-19-pandemia, Ukrainan sota ja viimeisimp\u00e4n\u00e4 energiakriisi. N\u00e4iden kriisien lis\u00e4ksi ilmastonmuutos painaa p\u00e4\u00e4lle, ja inflaatio on l\u00e4htenyt laukalle. Ruoan, polttoaineen ja s\u00e4hk\u00f6n hintojen nousun taustalla ovat pitk\u00e4lti samat syyt.<\/p>\n\n\n\n

Matala korkotaso ja COVID-19-pandemian talousvaikutusten hillitsemiseksi ymp\u00e4ri maailmaa k\u00e4ynnistetty elvytyspolitiikka ovat johtaneet raaka-aineiden kysynn\u00e4n kasvuun, ja samanaikaisesti pandemia on v\u00e4hent\u00e4nyt niiden tarjontaa. Kysynn\u00e4n ja tarjonnan ep\u00e4suhta on johtanut hintojen nousuun. Ven\u00e4j\u00e4n helmikuussa k\u00e4ynnist\u00e4m\u00e4 hy\u00f6kk\u00e4yssota on vaikuttanut haitallisesti erityisesti Euroopassa. Merkitt\u00e4v\u00e4 osa polttoaineesta ja s\u00e4hk\u00f6st\u00e4 on tuotu Eurooppaan Ven\u00e4j\u00e4lt\u00e4, ja tuonnin v\u00e4hennytty\u00e4 kysynn\u00e4n ja tarjonnan ep\u00e4suhta on pahentunut. Polttoaineiden hinnannousu vaikuttaa suoraan s\u00e4hk\u00f6n hintaan, ja polttoaineiden ja s\u00e4hk\u00f6n hinnat vaikuttavat suoraan ruoan hintaan kuljetus- ja valmistuskustannusten noustessa.<\/p>\n\n\n\n

\"\"
Kuva: Pixabay.com<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Hintojen nousu ja ostovoima<\/strong><\/p>\n\n\n\n

Kriisien my\u00f6t\u00e4 ei talouden kehityksest\u00e4 pystyt\u00e4 tekem\u00e4\u00e4n varmoja ennusteita. S\u00e4hk\u00f6n hinnannousun takia tuleva talvi luo kuluttajille paineita pienent\u00e4\u00e4 omaa s\u00e4hk\u00f6nkulutustaan, ja kulutusta joudutaan s\u00e4\u00e4telem\u00e4\u00e4n jopa valtion tasolla. Hy\u00f6dykkeiden ja energian hinnan arvioitua nopeampi nousu heikent\u00e4\u00e4 kotitalouksien ostovoimaa ja vaikuttaa yksil\u00f6tason kulutustottumuksiin.<\/p>\n\n\n\n

COVID-19-pandemian v\u00e4istyess\u00e4 palveluiden kulutus lis\u00e4\u00e4ntyy, mink\u00e4 vuoksi yksityinen kulutus hintojen noususta huolimatta kasvaa. Ostovoimaa heikent\u00e4\u00e4 my\u00f6s sosiaalietuuksien hidas kasvu. My\u00f6sk\u00e4\u00e4n palkat eiv\u00e4t nouse samassa tahdissa.<\/p>\n\n\n\n

Velkaantuminen<\/strong><\/p>\n\n\n\n

Suuri osa velkojen m\u00e4\u00e4r\u00e4st\u00e4 johtuu asuntolainoista. Omistusasumisen ajatellaan tuovan osaltaan vakautta perhe-el\u00e4m\u00e4\u00e4n.   Muita yleisi\u00e4 velkoja ovat kulutusluotot sek\u00e4 opinto- ja autolainat. Jotta velkaa my\u00f6nnet\u00e4\u00e4n, joudutaan yleens\u00e4 osoittamaan maksukyky lainan antajalle. Velanottajalla itsell\u00e4\u00e4n on viime k\u00e4dess\u00e4 vastuu siit\u00e4, ett\u00e4 pystyy maksamaan lainan. Ty\u00f6tt\u00f6myys voi yll\u00e4tt\u00e4\u00e4 ja t\u00e4ll\u00f6in maksukyky voi vaarantua.  (Takuus\u00e4\u00e4ti\u00f6.fi). Globaalit kriisit ovat aiheuttaneet t\u00e4llaisia maksuvaikeuksia tavallista enemm\u00e4n my\u00f6s lapsiperheille.<\/p>\n\n\n\n

Tilastot osoittavat lainojen korkotason nousua, mik\u00e4 johtaa kokonaisuudessaan lainanhoitokulujen kasvuun. Velkaantumistaso on viimeisten vuosien aikana kohonnut, mik\u00e4 lis\u00e4\u00e4 perheiden taloudellista painetta.<\/p>\n\n\n\n

Valtion tukitoimet<\/strong><\/p>\n\n\n\n

Hallitus on tehnyt vuodelle 2023 lakiesityksi\u00e4 pienituloisten perheiden talousmenojen tukemiseen huomioimalla esimerkiksi nousseita asumiskuluja. (Kela 2022). My\u00f6s s\u00e4hk\u00f6n hinta on huomioitu verotusta helpottamalla. Lis\u00e4ksi hallitus on tehnyt esityksen s\u00e4hk\u00f6tuesta vuodelle 2023.<\/p>\n\n\n\n

Joulukuulle 2022 hallitus on tehnyt p\u00e4\u00e4t\u00f6ksen ylim\u00e4\u00e4r\u00e4isen kertaluontoisen lapsilis\u00e4n maksamisesta. Lapsiperheiden tukiin on tehty seuraavia lakiesityksi\u00e4 vuodelle 2023: ty\u00f6tt\u00f6myysturvaan lapsilis\u00e4korotus, lapsilis\u00e4n yksinhuoltajakorotus, opintorahan huoltajakorotus ja toimeentulotuen alle 18-vuotiaan perusosan korotus. (Kela 2022.)<\/p>\n\n\n\n

\"\"
Kuva: Pixabay.com<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Lopuksi<\/strong><\/p>\n\n\n\n

COVID-19-pandemia kasvatti v\u00e4h\u00e4varaisten suomalaisten lapsiperheiden m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4. Jatkuvat kriisit ovat kurjistaneet perheiden tilanteita edelleen. Kuluttajaliiton (2022) tutkimuksen mukaan 20 % suomalaisista el\u00e4\u00e4 jo sellaisessa taloudellisessa ahdingossa, jossa heill\u00e4 ei ole varaa kustannusten nousuun. Huoli rahojen riitt\u00e4vyydest\u00e4 aiheuttaa my\u00f6s psyykkist\u00e4 kuormitusta.<\/p>\n\n\n\n

Tulevaisuus n\u00e4ytt\u00e4ytyy ep\u00e4varmana ja pelottavanakin. Viel\u00e4 ei tiedet\u00e4 n\u00e4iden per\u00e4kk\u00e4isten kriisien vaikutusta lapsiperheiden ja yhteiskuntiemme tulevaisuuteen. Toisaalta tilanteet voivat k\u00e4\u00e4nty\u00e4 positiiviseen suuntaan nopeastikin. Saarisen (2022) artikkelin mukaan ty\u00f6llisyystilanne ei ole heikentynyt samoin kuin 1990-luvulla. Ty\u00f6llisyysaste on t\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 noususuunnassa, ja tulevaisuus t\u00f6iden suhteen n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 hyv\u00e4lt\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Ihmiset l\u00f6yt\u00e4v\u00e4t vaikeina aikoina voimavaroja l\u00e4heisist\u00e4\u00e4n, ja ihmisten halu auttaa muita on kasvanut. Muiden auttamisen on koettu kriisi- ja h\u00e4iri\u00f6tilanteissa auttavan auttajankin jaksamista ja lis\u00e4\u00e4v\u00e4n voimavaroja. (Valtioneuvosto 2022, 4.)<\/p>\n\n\n\n

Kirjoittajat <\/strong><\/p>\n\n\n\n

Hanna-Riikka Ahtiala, Sini Joutj\u00e4rvi, Noora Niemi ja Karoliina Sorvari ovat Hyvinvoinnin edist\u00e4misen YAMK-opiskelijoita, jotka ty\u00f6skentelev\u00e4t lastensuojelussa, perhety\u00f6ss\u00e4, varhaiskasvatuksessa ja toisella asteella. Blogiteksti on tiivistelm\u00e4 artikkelista.<\/p>\n\n\n\n

L\u00e4hteet<\/strong><\/p>\n\n\n\n

Ahtokivi. I. 2021. Korona ajanut lapsiperheit\u00e4 ahdinkoon \u2013 ruoka-avulle kova tarve. www-sivu. Saatavissa:  https:\/\/www.verkkouutiset.fi\/a\/korona-ajanut-lapsiperheita-ahdinkoon-ruoka-avulle-kova-tarve\/#6d26ad8f<\/a>. [viitattu 18.10.2022].  <\/p>\n\n\n\n

Hiilamo, A., Korpela, T., Mukkila, S., M\u00e4kinen, L., Ristikari, T & R\u00e4s\u00e4nen, T. 2022. Hintojen nousun vaikutuksia lapsiperhek\u00f6yhyyteen voidaan lievent\u00e4\u00e4 vain v\u00e4h\u00e4n lapsilis\u00e4j\u00e4rjestelm\u00e4n muutoksilla. Kelan tutkimusblogi. www-sivu. Saatavissa: https:\/\/tutkimusblogi.kela.fi\/arkisto\/6774<\/a> [viitattu 27.10.2022].<\/p>\n\n\n\n

Kela. 2022. Ajankohtaista henkil\u00f6asiakkaille. www-sivu. Saatavissa: https:\/\/www.kela.fi\/ajankohtaista-henkiloasiakkaat<\/a> [viitattu 20.10.2022]. <\/p>\n\n\n\n

Saarinen, M. 2022. Voiko lama toistua yht\u00e4 kauheana kuin 1990-luvulla?. Helsingin Sanomat. Julkaistu 27.7.2022. P\u00e4ivitetty 29.7.2022 klo 10:01. www-sivu. Saatavissa: https:\/\/www.hs.fi\/visio\/art-2000008952387.html<\/a> [viitattu 14.11.2022]. <\/p>\n\n\n\n

Takuus\u00e4\u00e4ti\u00f6. 2022. Velkaantumisen syyt. www-sivu. Saatavissa:<\/p>\n\n\n\n

Velkaantumisen syyt – Takuus\u00e4\u00e4ti\u00f6 (takuusaatio.fi) [viitattu 4.11.2022]<\/a>.<\/p>\n\n\n\n

Valtioneuvosto. 2022. Varautumisosaaminen, yhteis\u00f6llisyys ja selke\u00e4t toimintasuositukset lis\u00e4\u00e4v\u00e4t kriisivalmiutta. PDF-dokumentti. Saatavissa: https:\/\/api.hankeikkuna.fi\/asiakirjat\/2a086d9c-2eef-454c-b430-1a7cc5aff6d9\/df72fd3b-a482-4fde-b652-7573b5335a5a\/RAPORTTI_20220412130449.pdf<\/a> [viitattu 14.11.2022].<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Kirjoittajat: Hanna-Riikka Ahtiala, Sini Joutj\u00e4rvi, Noora Niemi ja Karoliina Sorvari Miten globaalit kriisit, kuten COVID-19-pandemia ja Ven\u00e4j\u00e4n hy\u00f6kk\u00e4yssota Ukrainaan ovat vaikuttaneet erityisesti lapsiperheiden talouteen? Milt\u00e4 perheiden talous n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 t\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 tilastojen valossa ja mit\u00e4 tulevaisuus mahdollisesti tuo tullessaan? Globaalit kriisit vaikuttavat lapsiperheiden talouteen ja el\u00e4m\u00e4\u00e4n. Suurimpina k\u00e4rsij\u00f6in\u00e4 ovat v\u00e4h\u00e4varaiset ja huono-osaiset lapsiperheet. Hiilamon ym. (2022) […]<\/p>\n","protected":false},"author":233,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"inline_featured_image":false,"footnotes":""},"categories":[1],"tags":[152,156,153,155,154],"class_list":["post-345","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-yleinen","tag-globaalit-kriisit","tag-inflaatio","tag-lapsiperheet","tag-sosiaalituet","tag-talous"],"jetpack_featured_media_url":"","_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.xamk.fi\/sova\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/345","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.xamk.fi\/sova\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.xamk.fi\/sova\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.xamk.fi\/sova\/wp-json\/wp\/v2\/users\/233"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.xamk.fi\/sova\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=345"}],"version-history":[{"count":2,"href":"https:\/\/blogit.xamk.fi\/sova\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/345\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":349,"href":"https:\/\/blogit.xamk.fi\/sova\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/345\/revisions\/349"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.xamk.fi\/sova\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=345"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.xamk.fi\/sova\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=345"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.xamk.fi\/sova\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=345"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}