{"id":189,"date":"2021-05-18T10:52:35","date_gmt":"2021-05-18T07:52:35","guid":{"rendered":"https:\/\/blogit.xamk.fi\/sova\/?p=189"},"modified":"2021-05-18T10:52:36","modified_gmt":"2021-05-18T07:52:36","slug":"lapsiperhekoyhyys-ja-sen-vaikutukset-lapsen-elamaan","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.xamk.fi\/sova\/2021\/05\/18\/lapsiperhekoyhyys-ja-sen-vaikutukset-lapsen-elamaan\/","title":{"rendered":"Lapsiperhek\u00f6yhyys ja sen vaikutukset lapsen el\u00e4m\u00e4\u00e4n"},"content":{"rendered":"\n<p><em>Kirjoittajat: Jennamari Heikkinen ja Hanni Mutanen<\/em><\/p>\n\n\n\n<p>Enemmist\u00f6 suomalaisista lapsiperheist\u00e4 voi paremmin kuin koskaan niin taloudellisesti, sosiaalisesti kuin terveydellisesti. Suomessa on kuitenkin my\u00f6s paljon k\u00f6yhi\u00e4 ja huono-osaisia lapsiperheit\u00e4. K\u00f6yhyys johtuu useasti vanhempien ty\u00f6tt\u00f6myydest\u00e4 tai matalapalkkaisuudesta. Suomessa lapsiperhek\u00f6yhyys on lis\u00e4\u00e4ntynyt, mink\u00e4 my\u00f6t\u00e4 eriarvoisuus on yleistynyt. K\u00f6yhyys vaikuttaa lapsen el\u00e4m\u00e4\u00e4n useiden asioiden kautta, ja eri-ik\u00e4iset lapset kokevat perheen k\u00f6yhyyden mukanaan tuomat haasteet eri tavoin. (Kallio ja Hakovirta 2020, 2.)<\/p>\n\n\n\n<p>K\u00f6yhyys ja taloudellinen niukkuus ovat asioita, jotka yhdistet\u00e4\u00e4n usein huono-osaisuuteen. Kaikki, jotka el\u00e4v\u00e4t k\u00f6yhyysrajalla tai sen alapuolella eiv\u00e4t kuitenkaan v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 koe itse\u00e4\u00e4n huono-osaisiksi. T\u00e4h\u00e4n vaikuttaa yksil\u00f6n k\u00e4sitys siit\u00e4, millaiset kriteerit h\u00e4n asettaa hyv\u00e4n el\u00e4m\u00e4n v\u00e4himm\u00e4isvaatimuksiksi. Yksil\u00f6n itse kokemalla k\u00f6yhyydell\u00e4 tarkoitetaan Vuoren mukaan (2012, 16) subjektiivista k\u00f6yhyytt\u00e4. K\u00f6yhyyden aiheuttamalla taloudellisella tilanteella voi olla vaikutuksia my\u00f6s lapsiperheiden sosiaaliseen toimintakykyyn. T\u00e4m\u00e4 voi n\u00e4ky\u00e4 tilanteissa, joissa eri l\u00e4ht\u00f6kohdista tulevat perheet toimivat vuorovaikutuksessa kesken\u00e4\u00e4n ja voivat t\u00e4t\u00e4 kautta tulla vertailluiksi toisiinsa.<\/p>\n\n\n\n<p>Perheen k\u00f6yhyys n\u00e4ytt\u00e4ytyy lapsen arjessa monin eri tavoin. Lapset voivat verrata oman perheens\u00e4 taloudellista tilannetta esimerkiksi ruoan, asumisen, vaatteiden ja muun materian suhteen kavereidensa perheiden tilanteeseen. K\u00f6yhyys nousee esille my\u00f6s muussa perheen arjessa, kouluymp\u00e4rist\u00f6ss\u00e4, harrastusmahdollisuuksissa sek\u00e4 lomien ja vapaa-ajanviettomahdollisuuksissa. K\u00f6yhyys voidaan jakaa kodin sis\u00e4isiin ja ulkopuolisiin tekij\u00f6ihin. Jako ei kuitenkaan k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 toimi n\u00e4in jyrk\u00e4sti, vaan perheen ja kodin olosuhteet heijastuvat my\u00f6s kodin ulkopuolelle. (Luosuj\u00e4rvi 2017, 40\u201347.)<\/p>\n\n\n\n<p>Luosuj\u00e4rvi (2017, 48) tarkastelee kahdeksaa toimijuutta, joita k\u00f6yhien perheiden lapset ovat omaksuneet perheen kokeman v\u00e4h\u00e4varaisuuden my\u00f6t\u00e4. N\u00e4m\u00e4 kahdeksan toimijuutta ovat selviytyj\u00e4, huolehtija ja ymm\u00e4rt\u00e4j\u00e4, ep\u00e4ilev\u00e4 ja harmistunut, syyllisyytt\u00e4 poteva, lannistunut tai lannistettu, sinnittelij\u00e4, kiitollinen ja toiveikas. Se, mihin rooliin lapsi asettuu, riippuu paljon h\u00e4nen luonteestaan ja persoonallisuudestaan sek\u00e4 lapsen saamasta kasvatuksesta. Lapsi voi my\u00f6s omaksua useamman roolin samanaikaisesti.<\/p>\n\n\n\n<p>Lapsen kasvaessa elinymp\u00e4rist\u00f6 luo yh\u00e4 enemm\u00e4n paineita siit\u00e4, mit\u00e4 lapsella tulisi el\u00e4m\u00e4ss\u00e4\u00e4n olla. Lapsen sosiaaliset piirit kasvavat ja lapsi tulee koko ajan tietoisemmaksi siit\u00e4, mit\u00e4 h\u00e4nell\u00e4 itsell\u00e4\u00e4n on ja vertaa sit\u00e4 muihin. T\u00e4st\u00e4 kaikesta voi kehitty\u00e4 lapselle virheellinen k\u00e4sitys siit\u00e4, mitk\u00e4 ovat l\u00e4ht\u00f6kohtaisia perustarpeita. Esimerkiksi jo esikouluik\u00e4inen lapsi osaa vaatia itselleen merkkivaatteita sosiaalisen ymp\u00e4rist\u00f6n luomien paineiden my\u00f6t\u00e4. Kasvaessaan lapselle voi kehitty\u00e4 lis\u00e4\u00e4 yh\u00e4 suurempia ymp\u00e4rist\u00f6n asettamia vaatimuksia.<\/p>\n\n\n\n<p>Lapset ja nuoret saattavat h\u00e4vet\u00e4 perheidens\u00e4 taloudellista tilannetta. T\u00e4m\u00e4n p\u00e4iv\u00e4n trendi kaiken ik\u00e4isten keskuudessa tuntuu olevan, ett\u00e4 el\u00e4m\u00e4n hyvi\u00e4 puolia pyrit\u00e4\u00e4n korostamaan ja huonot puolet lakaistaan mieluummin maton alle. Lis\u00e4ksi ihmiset ovat usein t\u00e4n\u00e4 p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 materiakeskeisi\u00e4, ja el\u00e4m\u00e4nlaatua mitataan sen mukaan, kuinka paljon materiaa ihminen omistaa. Erityisesti nuoret kiert\u00e4v\u00e4t kielenk\u00e4yt\u00f6ss\u00e4\u00e4n usein k\u00f6yh\u00e4-sanan k\u00e4yt\u00f6n v\u00e4ltt\u00e4\u00e4kseen tietynlaisen leiman syntymist\u00e4. (Luosuj\u00e4rvi 2017, 72.)<\/p>\n\n\n\n<p><strong>L\u00e4hteet<\/strong><\/p>\n\n\n\n<p>Hakovirta, M. ja Kallio J. 2020. Lapsiperheiden k\u00f6yhyys &amp; huono-osaisuus. E-kirja. Tampere: Vastapaino. Saatavissa: <a href=\"https:\/\/www.ellibslibrary.com\/reader\/9789517688666\">https:\/\/www.ellibslibrary.com\/reader\/9789517688666<\/a> [viitattu 26.4.2021]<\/p>\n\n\n\n<p>Luosuj\u00e4rvi, O. 2017. Perheen k\u00f6yhyys nuorten kokemana. Jyv\u00e4skyl\u00e4n yliopisto. Yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitos. Sosiaality\u00f6. Pro gradu -tutkielma. WWW-sivu. Saatavissa: <a href=\"https:\/\/jyx.jyu.fi\/bitstream\/handle\/123456789\/53444\/URN%3aNBN%3afi%3ajyu-201704021858.pdf?sequence=1&amp;isAllowed=y\">https:\/\/jyx.jyu.fi\/bitstream\/handle\/123456789\/53444\/URN%3aNBN%3afi%3ajyu-201704021858.pdf?sequence=1&amp;isAllowed=y<\/a> [viitattu 26.4.2021]<\/p>\n\n\n\n<p>Vuori, A. 2012. V\u00e4h\u00e4varaisten lapsiperheiden hyv\u00e4 vointi ja sen tukeminen. Tampereen yliopisto. Terveystieteiden yksikk\u00f6. V\u00e4it\u00f6skirja. WWW-sivu. Saatavissa: <a href=\"https:\/\/trepo.tuni.fi\/bitstream\/handle\/10024\/66970\/978-951-44-8980-8.pdf?sequence=1&amp;isAllowed=y\">https:\/\/trepo.tuni.fi\/bitstream\/handle\/10024\/66970\/978-951-44-8980-8.pdf?sequence=1&amp;isAllowed=y<\/a> [viitattu 26.4.2021]<\/p>\n\n\n\n<p><strong>Kirjoittajat<\/strong><\/p>\n\n\n\n<p>Kirjoittajat Jennamari Heikkinen ja Hanni Mutanen ovat ensimm\u00e4isen vuoden sosionomiopiskelijoita Xamkissa.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Kirjoittajat: Jennamari Heikkinen ja Hanni Mutanen Enemmist\u00f6 suomalaisista lapsiperheist\u00e4 voi paremmin kuin koskaan niin taloudellisesti, sosiaalisesti kuin terveydellisesti. Suomessa on kuitenkin my\u00f6s paljon k\u00f6yhi\u00e4 ja huono-osaisia lapsiperheit\u00e4. K\u00f6yhyys johtuu useasti vanhempien ty\u00f6tt\u00f6myydest\u00e4 tai matalapalkkaisuudesta. Suomessa lapsiperhek\u00f6yhyys on lis\u00e4\u00e4ntynyt, mink\u00e4 my\u00f6t\u00e4 eriarvoisuus on yleistynyt. K\u00f6yhyys vaikuttaa lapsen el\u00e4m\u00e4\u00e4n useiden asioiden kautta, ja eri-ik\u00e4iset lapset kokevat perheen [&hellip;]<\/p>\n","protected":false},"author":233,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"inline_featured_image":false,"footnotes":""},"categories":[1],"tags":[7,67,68],"class_list":["post-189","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-yleinen","tag-huono-osaisuus","tag-koyhyys","tag-lapsiperhe"],"jetpack_featured_media_url":"","_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.xamk.fi\/sova\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/189","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.xamk.fi\/sova\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.xamk.fi\/sova\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.xamk.fi\/sova\/wp-json\/wp\/v2\/users\/233"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.xamk.fi\/sova\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=189"}],"version-history":[{"count":2,"href":"https:\/\/blogit.xamk.fi\/sova\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/189\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":191,"href":"https:\/\/blogit.xamk.fi\/sova\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/189\/revisions\/191"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.xamk.fi\/sova\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=189"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.xamk.fi\/sova\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=189"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.xamk.fi\/sova\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=189"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}