{"id":174,"date":"2021-05-11T11:01:52","date_gmt":"2021-05-11T08:01:52","guid":{"rendered":"https:\/\/blogit.xamk.fi\/sova\/?p=174"},"modified":"2021-05-11T11:01:54","modified_gmt":"2021-05-11T08:01:54","slug":"rajat-ja-rakkaus-suomen-lastensuojelulaitoksissa","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.xamk.fi\/sova\/2021\/05\/11\/rajat-ja-rakkaus-suomen-lastensuojelulaitoksissa\/","title":{"rendered":"Rajat ja rakkaus Suomen lastensuojelulaitoksissa"},"content":{"rendered":"\n

Kirjoittaja: Iiris Pitk\u00e4m\u00e4ki<\/em><\/p>\n\n\n\n

Pihlajam\u00e4ki (2017) toteaa sosiaality\u00f6n pro gradu -tutkielmassaan, ett\u00e4 nuori tarvitsee s\u00e4\u00e4nt\u00f6j\u00e4 noudattaakseen sis\u00e4ist\u00e4 motivaatiota, joka nousee kohdatuksi ja rakastetuksi tulemisen kokemuksesta. Rakkauden kokemuksen on siis oltava s\u00e4\u00e4nt\u00f6jen noudattamisen perusta. Muutoin riskin\u00e4 on, ett\u00e4 nuori ei ymm\u00e4rr\u00e4 s\u00e4\u00e4nt\u00f6jen tarkoitusta ja lastensuojelulaitoksen ty\u00f6ntekij\u00e4n hyv\u00e4\u00e4 tahtoa rajojen taustalla. Nuoret tulevat lastensuojelulaitoksiin kuitenkin p\u00e4\u00e4asiassa perheist\u00e4, joissa rajojen asettaminen ja lapsen ja aikuisen v\u00e4list\u00e4 kunnioitusta rakentava kasvatus ei ole toteutunut. Nuorilta on kotona puuttunut huolenpito ja turva. Heill\u00e4 ei ole kokemusta rakastetuksi ja kohdatuksi tulemisesta, mik\u00e4 n\u00e4kyy erilaisina k\u00e4yt\u00f6ksen, kasvun ja kehityksen ongelmina. T\u00e4ll\u00f6in korostuu lastensuojelulaitoksen rooli rakkauden ja rajojen asettajana. (Pihlajam\u00e4ki 2017, 3, 16, 52\u201353.)<\/p>\n\n\n\n

Auktoritatiivinen kasvatustyyli kuvaa t\u00e4t\u00e4 rajojen ja rakkauden tasapainottelua (kuva 1). Auktoritatiivisessa kasvatustyyliss\u00e4 rakkaus ja rajat (toisin sanoen vastaanottavaisuus ja vaativuus) ovat tasapainossa, eli kumpaakin kasvatuksellista osa-aluetta painotetaan yht\u00e4 paljon. Autoritaarisessa kasvatustyyliss\u00e4 kontrolli korostuu vanhempien osoittamien positiivisten tunteiden kustannuksella, sallivassa kasvatustyyliss\u00e4 tilanne on p\u00e4invastoin. Laiminly\u00f6v\u00e4ss\u00e4 kasvatustyyliss\u00e4 puuttuvat sek\u00e4 rakkaus, ett\u00e4 rajat. T\u00e4llainen rajojen ja rakkauden tasapaino on kaiken kasvatuksen ihanne, tavoite ja l\u00e4ht\u00f6kohta. (Rajaniemi & Ylisuutari 2017, 15\u201316.)<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

Kuva 1. Rakkauden ja rajojen tasapaino kasvatuksessa<\/p>\n\n\n\n

Lapset tulevat lastensuojelulaitokseen hyvin erilaisista taustoista, joita kuitenkin yhdist\u00e4v\u00e4t lapsuuden traumaattiset kokemukset ja sijoittamisen kriisi. Lapsi ei n\u00e4ist\u00e4 l\u00e4ht\u00f6kohdista johtuen kykene v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 rakentamaan laitoksen henkil\u00f6kuntaan korjaavaa kiintymyssuhdetta. Miten osoittaa rakkautta lapselle, joka ei rikkonaisuuttaan pysty ottamaan sit\u00e4 vastaan? Miten asettaa rakkaudelliset rajat lapselle, joka ei voi kokea rakkautta? T\u00e4ll\u00f6in nousee esiin terapeuttisten menetelmien tarpeellisuus.  <\/p>\n\n\n\n

Erilaisista terapeuttisista menetelmist\u00e4 erityisesti DDP (Dyadic Developmental Psychotherapy eli vuorovaikutteinen kehityspsykoterapia) keskittyy t\u00e4h\u00e4n ongelmaan. DDP pyrkii korjaamaan vaurioituneen kiintymyssuhdemallin ytimen, ja mahdollistamaan uusien, parantavien kiintymyssuhteiden synnyn. N\u00e4iss\u00e4 rakastavissa, turvallisissa suhteissa rakentuu lapsen henkinen hyvinvointi (kuva 2). T\u00e4m\u00e4 hyvinvointi sis\u00e4lt\u00e4\u00e4 perusturvallisuuden kokemuksen, oman el\u00e4m\u00e4ns\u00e4 aktiiviseksi toimijaksi voimaantumisen ja my\u00f6nteisen min\u00e4kuvan kehittymisen. N\u00e4m\u00e4 kaikki ovat nuorelle elint\u00e4rkeit\u00e4 rakennuspalikoita el\u00e4m\u00e4n ja tulevaisuuden luomiseksi. (Timonen-Kallio ym. 2017, 18\u201321.)<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

Kuva 2. Suhteissa rakentuva lapsen hyvinvointi (Fattorea, ym. (2009) mukaillen Timonen-Kallio, ym. 2017, 19)<\/p>\n\n\n\n

Kiintymyssuhdemallin korjaantuminen on usealle nuorelle ainoa v\u00e4yl\u00e4, jota pitkin he pystyv\u00e4t hy\u00f6dynt\u00e4m\u00e4\u00e4n lastensuojelulaitoksen tarjoaman auktoritatiivisen kasvatuksen eheytt\u00e4v\u00e4n vaikutuksen. Erilaisten terapiamuotojen ja erityisesti DDP-terapian avulla lastensuojelulaitoksen auktoritatiivisen kasvatuksen suojissa lapsi voisi kokea l\u00e4ht\u00f6kohdistaan huolimatta lapsuuden merkitt\u00e4v\u00e4mm\u00e4n teht\u00e4v\u00e4n toteutuvan: H\u00e4n voisi kokea olevansa rakastettu ja turvassa. Valitettavasti olemassa olevia ty\u00f6v\u00e4lineit\u00e4 t\u00e4llaiseen lapsen kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin tukemiseen ei useinkaan k\u00e4ytet\u00e4. Suurimmassa osassa lastensuojelulaitoksia ei ole erin\u00e4isiin terapiamuotoihin koulutettua henkil\u00f6kuntaa eik\u00e4 resursseja kouluttamisen toteuttamiseen. (Timonen-Kallio ym. 2017, 18\u201321.) <\/p>\n\n\n\n

Pihlajam\u00e4en (2017) ty\u00f6 ja Timonen-Kallion ym. (2017) laatima ty\u00f6paperi nostavat esiin lastensuojelulaitosten arkea koskevia kriittisi\u00e4 kysymyksi\u00e4: Onko kunnioitus, my\u00f6t\u00e4tunto, hyv\u00e4ksynt\u00e4 ja tuki lastensuojelulaitoksissa yht\u00e4 runsasta kuin s\u00e4\u00e4nt\u00f6jen paljous? Onko rajoista mit\u00e4\u00e4n hy\u00f6ty\u00e4 lapsille, jos niiden takana vaikuttavat motiivit j\u00e4\u00e4v\u00e4t heille ep\u00e4selviksi? J\u00e4\u00e4k\u00f6 lastensuojelulaitosten t\u00e4rkein teht\u00e4v\u00e4 resurssipulan jalkoihin? Mill\u00e4 ev\u00e4ill\u00e4 lastensuojelulaitosten nuorten odotetaan kehittyv\u00e4n tasapainoisiksi, kiintymyssuhteisiin kykeneviksi aikuisiksi?<\/p>\n\n\n\n

Vastausta odottaen,<\/p>\n\n\n\n

Xamkin sosiaalialan opiskelija Iiris Pitk\u00e4m\u00e4ki<\/p>\n\n\n\n

L\u00e4hteet<\/strong><\/p>\n\n\n\n

Pihlajam\u00e4ki, P. 2017. ”Mik\u00e4\u00e4n ei saa menn\u00e4 rikki, keneenk\u00e4\u00e4n ei saa sattua ja mit\u00e4\u00e4n peruuttamatonta ei saa tapahtua”: Tutkimus lastensuojelulaitosten s\u00e4\u00e4nn\u00f6ist\u00e4. Tampereen yliopisto. Yhteiskuntatieteiden tiedekunta. Pro gradu -ty\u00f6. PDF-dokumentti. Saatavissa: https:\/\/trepo.tuni.fi\/\/bitstream\/10024\/101588\/1\/GRADU-1497863354.pdf<\/a>\u00a0[viitattu 21.4.2021].<\/p>\n\n\n\n

Rajaniemi, S. & Ylisuutari, M. 2017. Vanhempien kasvatustietoisuus: Vanhempien k\u00e4sityksi\u00e4 kasvatuksesta ja vanhemmuudesta. Jyv\u00e4skyl\u00e4n ammattikorkeakoulu. Sosiaalialan koulutusohjelma. Opinn\u00e4ytety\u00f6. Saatavissa: http:\/\/urn.fi\/URN:NBN:fi:amk-2017121821765<\/a> [viitattu 21.4.2021].<\/p>\n\n\n\n

Timonen-Kallio, E., Yliruka, L. & N\u00e4rhi, P. 2017. Lastensuojelun terapeuttisen laitoskasvatuksen mallinnus. Ty\u00f6paperi. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. PDF-dokumentti. Saatavissa: https:\/\/www.julkari.fi\/bitstream\/handle\/10024\/132319\/Tyo%cc%88paperi_2017_23_netti%20%282%29.pdf?sequence=1&isAllowed=y<\/a> [viitattu 21.4.2021].<\/p>\n\n\n\n

Kirjoittaja<\/strong><\/p>\n\n\n\n

Kirjoittaja Iiris Pitk\u00e4m\u00e4ki on Xamkin sosiaalialan opiskelija. <\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Kirjoittaja: Iiris Pitk\u00e4m\u00e4ki Pihlajam\u00e4ki (2017) toteaa sosiaality\u00f6n pro gradu -tutkielmassaan, ett\u00e4 nuori tarvitsee s\u00e4\u00e4nt\u00f6j\u00e4 noudattaakseen sis\u00e4ist\u00e4 motivaatiota, joka nousee kohdatuksi ja rakastetuksi tulemisen kokemuksesta. Rakkauden kokemuksen on siis oltava s\u00e4\u00e4nt\u00f6jen noudattamisen perusta. Muutoin riskin\u00e4 on, ett\u00e4 nuori ei ymm\u00e4rr\u00e4 s\u00e4\u00e4nt\u00f6jen tarkoitusta ja lastensuojelulaitoksen ty\u00f6ntekij\u00e4n hyv\u00e4\u00e4 tahtoa rajojen taustalla. Nuoret tulevat lastensuojelulaitoksiin kuitenkin p\u00e4\u00e4asiassa perheist\u00e4, joissa […]<\/p>\n","protected":false},"author":233,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"inline_featured_image":false,"footnotes":""},"categories":[1],"tags":[59,55,56,58,57],"class_list":["post-174","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-yleinen","tag-kiintymyssuhde","tag-lastensuojelu","tag-nuorisokoti","tag-rajat","tag-rakkaus"],"jetpack_featured_media_url":"","_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.xamk.fi\/sova\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/174","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.xamk.fi\/sova\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.xamk.fi\/sova\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.xamk.fi\/sova\/wp-json\/wp\/v2\/users\/233"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.xamk.fi\/sova\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=174"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/blogit.xamk.fi\/sova\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/174\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":177,"href":"https:\/\/blogit.xamk.fi\/sova\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/174\/revisions\/177"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.xamk.fi\/sova\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=174"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.xamk.fi\/sova\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=174"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.xamk.fi\/sova\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=174"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}