{"id":160,"date":"2021-03-22T13:53:27","date_gmt":"2021-03-22T11:53:27","guid":{"rendered":"https:\/\/blogit.xamk.fi\/sova\/?p=160"},"modified":"2021-03-22T13:53:28","modified_gmt":"2021-03-22T11:53:28","slug":"somen-kulisseissa-kuohuu","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.xamk.fi\/sova\/2021\/03\/22\/somen-kulisseissa-kuohuu\/","title":{"rendered":"Somen kulisseissa kuohuu"},"content":{"rendered":"\n<p><em>Kirjoittajat: Jutta Lahtinen ja Emilia Kurra<\/em><\/p>\n\n\n\n<p><strong>Sosiaalinen media<\/strong> on jatkuvasti kasvava oma maailmansa, jossa nuoret ja lapset viett\u00e4v\u00e4t vapaa-aikaansa. Sosiaalinen media on hy\u00f6dyllinen ty\u00f6kalu, kun sit\u00e4 osaa k\u00e4ytt\u00e4\u00e4, mutta se tuo my\u00f6s mukanaan paljon haittoja.<\/p>\n\n\n\n<figure class=\"wp-block-pullquote\"><blockquote><p><em>Tied\u00e4tk\u00f6 sin\u00e4, mit\u00e4 sovelluksia lapsesi k\u00e4ytt\u00e4v\u00e4t, ja mit\u00e4 he somessa tekev\u00e4t? <\/em><\/p><p><em>Oletko itse kohdannut tai kokenut nettikiusaamista?<\/em><\/p><\/blockquote><\/figure>\n\n\n\n<p>Sosiaalisessa mediassa tapahtuvan nettikiusaamisen ja vihapuheen levitt\u00e4misen tekee erityisen helpoksi nimett\u00f6myys, kasvottomuus, suuri yleis\u00f6 sek\u00e4 ajan ja paikan rajattomuus. Nettikiusaamisen harmillinen puoli onkin juuri se, ettei se rajaudu esimerkiksi vain kouluun. Kiusaaminen voi seurata nuorta joka paikkaan, jolloin miss\u00e4\u00e4n ei ole \u201cturvassa\u201d. Nettikiusaamiseen on vaikea puuttua juuri edell\u00e4 mainitsemiemme syiden takia. Tekij\u00e4\u00e4 ei aina pystyt\u00e4 j\u00e4ljitt\u00e4m\u00e4\u00e4n, vaikka haluttaisiinkin. Usein nuoret eiv\u00e4t edes ymm\u00e4rr\u00e4, ett\u00e4 nettikiusaaminen t\u00e4ytt\u00e4\u00e4 yleens\u00e4 aina rikoksen merkit, ja asiaan tulisi puuttua. Asian annetaan vain olla, koska sen ajatellaan olevan yleinen normi, jota kaikki kokevat sosiaalisessa mediassa. Olit sitten tytt\u00f6 tai poika, muodikas tai urheilullinen, suomalainen tai maahanmuuttaja, nettikiusaaminen ei tunne rajoja.<\/p>\n\n\n\n<p>Ebrand Group Oy:n (2019) toteuttaman nuorille suunnatun kyselyn perusteella noin 25 % vastaajista oli kokenut jonkinasteista nettikiusaamista, mik\u00e4 on noin 10 % enemm\u00e4n kuin vuonna 2016. Uskaltaisimme v\u00e4itt\u00e4\u00e4, ett\u00e4 todellinen luku on viel\u00e4 suurempi, koska nuoret eiv\u00e4t tunnista nettikiusaamista tai ovat sokeutuneet sille. Nettikiusaamiseksi luokitellaan muun muassa huhujen levittely, ilke\u00e4t kommentit, ep\u00e4miellytt\u00e4v\u00e4t seksuaaliset viestit, valeprofiilien tekeminen ja asiattomien sis\u00e4lt\u00f6jen l\u00e4hettely (Mannerheimin lastensuojeluliitto 2020). Nuorille on t\u00e4rke\u00e4\u00e4, mit\u00e4 muut ajattelevat heist\u00e4, ja he ovat alttiita ryhm\u00e4paineelle. He vasta etsiv\u00e4t omaa identiteetti\u00e4\u00e4n sek\u00e4 kehitt\u00e4v\u00e4t min\u00e4kuvaansa. Se tekee heist\u00e4 erityisen haavoittuvaisia sosiaalisessa mediassa vastaan tulevalle palautteelle ja kiusaamiselle. Nuorten saamat kommentit, esimerkiksi hyvin suositussa TikTok-nimisess\u00e4 sovelluksessa, ovat usein todella surullista ja ahdistavaa luettavaa. Kyseisess\u00e4 sovelluksessa on helppo esiinty\u00e4 nimett\u00f6m\u00e4sti ja kasvottomasti, mik\u00e4 ilmeisesti edesauttaa k\u00e4yt\u00f6stapojen unohtamista.<\/p>\n\n\n\n<blockquote class=\"wp-block-quote is-layout-flow wp-block-quote-is-layout-flow\"><p><em>\u201cKatselen joskus huvikseni sovellusta nimelt\u00e4 tiktok. Suurin osa sen k\u00e4ytt\u00e4jist\u00e4 ovat ala- ja yl\u00e4asteella. Kiusaamista ja rasismia esiintyy enemm\u00e4n kuin miss\u00e4\u00e4n muualla n\u00e4kem\u00e4ss\u00e4ni paikassa. Siell\u00e4 on helppo haukkua anonyymin\u00e4 ja sen huomaa. En ole t\u00f6rm\u00e4nnyt yhteenk\u00e4\u00e4n videoiden tekij\u00e4\u00e4n, joka ei saisi kamalia kommentteja. Pahin asia on, ett\u00e4 jotkut voivat olla alle 10-vuotiaita ja saada itsemurhaan yllytt\u00e4vi\u00e4 kommentteja.\u201d <\/em>(Nuoren haastattelusitaatti: Ebrand Group Oy 2019.)<\/p><\/blockquote>\n\n\n\n<p>Moni nuori ei v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 kest\u00e4 sosiaalisen median mukana tulevaa painetta ja<em> \u2018\u2019vihaajia\u2019\u2019<\/em>. Vasta hiljattain uutisoitiin yhdysvaltalaisesta 18-vuotiaasta TikTok-t\u00e4hdest\u00e4, joka teki itsemurhan. <em>Mutta pit\u00e4isik\u00f6 sen menn\u00e4 n\u00e4in? <\/em>Nuoret pomppaavat yht\u00e4kki\u00e4 julkisuuteen sosiaalisen median kautta ja joutuvat ry\u00f6pytyksen kohteeksi, mit\u00e4 he eiv\u00e4t ole pyyt\u00e4neet tai halunneet. Nuoret eiv\u00e4t osaa tulkita vihapuhetta tai j\u00e4tt\u00e4\u00e4 sit\u00e4 omaan arvoonsa, vaan imev\u00e4t sen kaiken itseens\u00e4, ja uskovat muiden ilke\u00e4t kommentit ja juorut. <strong>Nettikiusaajien tulisi joutua vastuuseen sanoistaan ja teoistaan. <em>Jokaikinen kerta.<\/em><\/strong><\/p>\n\n\n\n<p>(Netti)kiusaaminen on nuorelle aina vaikea asia, josta voi olla hankala keskustella. Netiss\u00e4 on onneksi saatavilla muun muassa chat-palveluita, kuten <em>sekasin247.fi<\/em>, jossa nuori voi ottaa anonyymisti yhteytt\u00e4 nuorisoty\u00f6n ammattilaiseen ja kertoa kokemuksistaan kiusaamiseen liittyen. Chatin kautta nuori saa luottamuksellista tukea ja nuorta voidaan ohjata avun piiriin tai tekem\u00e4\u00e4n kiusaamisesta rikosilmoitus.<\/p>\n\n\n\n<p>On ensiarvoisen t\u00e4rke\u00e4\u00e4, ett\u00e4 nuorta kuunnellaan kiusaamisen kokemuksissa, ja kokemukset tulisi aina ottaa vakavasti. Usein nuoren kertoessa aikuiselle kiusaamisesta, vastaus on: <em>\u201c\u00c4l\u00e4 v\u00e4lit\u00e4 siit\u00e4 ja j\u00e4t\u00e4 ne kiusaajat omaan arvoonsa!\u201d. <\/em>T\u00e4llainen asenne ei aseta kiusaajalle mink\u00e4\u00e4nlaista vastuuta, vaan antaa oletuksen, ett\u00e4 kiusatun tulisi kest\u00e4\u00e4 kohtalonsa yksin. Nuorten mediakasvatuksessa nuorille tulisi kertoa, miten kiusaamiseen netiss\u00e4 voi itse osaltaan puuttua. Monissa verkkopalveluissa yhteis\u00f6normien mukaan kiusaaminen on kielletty\u00e4. Jos siis t\u00f6rm\u00e4\u00e4 kiusaamiseen, omissa tai muiden profiileissa, tulisi tapahtuma aina ilmiantaa. My\u00f6s k\u00e4ytt\u00e4j\u00e4n <em>blokkaaminen <\/em>(=est\u00e4minen) on monissa palveluissa mahdollista. Usein suositellaan my\u00f6s oman tilin yksityisyyden rajaamista, mutta esimerkiksi TikTokissa nuorille voi olla mielek\u00e4st\u00e4 saada jakamansa sis\u00e4lt\u00f6 suuremmalle yleis\u00f6lle, jolloin yksityinen tili voi tuntua jopa rangaistukselta nuorta kohtaan.<\/p>\n\n\n\n<p><strong>L\u00e4hteet<\/strong><\/p>\n\n\n\n<p>Ebrand Group Oy. 2019. SoMe ja Nuoret 2019 \u2013 katsaus nuorten sosiaalisen median k\u00e4yt\u00f6st\u00e4. WWW-dokumentti. Saatavissa: <a href=\"https:\/\/wordpress.ebrand.fi\/somejanuoret2019\/4-sosiaalisen-median-merkityksellisyys\/\">https:\/\/wordpress.ebrand.fi\/somejanuoret2019\/4-sosiaalisen-median-merkityksellisyys\/<\/a> [Viitattu 2.3.2021].<\/p>\n\n\n\n<p>Mannerheimin lastensuojeluliitto. 2020. Nettikiusaaminen. WWW-dokumentti. Saatavissa: <a href=\"https:\/\/www.mll.fi\/vanhemmille\/tietoa-lapsiperheen-elamasta\/hyvinvointia-digiajassa\/nettikiusaaminen\/\">https:\/\/www.mll.fi\/vanhemmille\/tietoa-lapsiperheen-elamasta\/hyvinvointia-digiajassa\/nettikiusaaminen\/<\/a> [Viitattu 2.3.2021].<\/p>\n\n\n\n<p><strong>Kirjoittajat<\/strong><\/p>\n\n\n\n<p><em>Kirjoittajat Emilia Kurra ja Jutta Lahtinen ovat Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun ensimm\u00e4isen vuoden sosionomiopiskelijoita.<\/em><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Kirjoittajat: Jutta Lahtinen ja Emilia Kurra Sosiaalinen media on jatkuvasti kasvava oma maailmansa, jossa nuoret ja lapset viett\u00e4v\u00e4t vapaa-aikaansa. Sosiaalinen media on hy\u00f6dyllinen ty\u00f6kalu, kun sit\u00e4 osaa k\u00e4ytt\u00e4\u00e4, mutta se tuo my\u00f6s mukanaan paljon haittoja. Tied\u00e4tk\u00f6 sin\u00e4, mit\u00e4 sovelluksia lapsesi k\u00e4ytt\u00e4v\u00e4t, ja mit\u00e4 he somessa tekev\u00e4t? Oletko itse kohdannut tai kokenut nettikiusaamista? Sosiaalisessa mediassa tapahtuvan [&hellip;]<\/p>\n","protected":false},"author":233,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"inline_featured_image":false,"footnotes":""},"categories":[1],"tags":[21,51,50],"class_list":["post-160","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-yleinen","tag-nettikiusaaminen","tag-somekiusaaminen","tag-sosiaalinenmedia"],"jetpack_featured_media_url":"","_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.xamk.fi\/sova\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/160","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.xamk.fi\/sova\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.xamk.fi\/sova\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.xamk.fi\/sova\/wp-json\/wp\/v2\/users\/233"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.xamk.fi\/sova\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=160"}],"version-history":[{"count":3,"href":"https:\/\/blogit.xamk.fi\/sova\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/160\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":163,"href":"https:\/\/blogit.xamk.fi\/sova\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/160\/revisions\/163"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.xamk.fi\/sova\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=160"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.xamk.fi\/sova\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=160"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.xamk.fi\/sova\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=160"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}