{"id":153,"date":"2021-02-15T15:35:38","date_gmt":"2021-02-15T13:35:38","guid":{"rendered":"http:\/\/blogit.xamk.fi\/sova\/?p=153"},"modified":"2021-02-16T10:31:22","modified_gmt":"2021-02-16T08:31:22","slug":"elamaa-aistikkaan-kanssa","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.xamk.fi\/sova\/2021\/02\/15\/elamaa-aistikkaan-kanssa\/","title":{"rendered":"El\u00e4m\u00e4\u00e4 aistikkaan kanssa"},"content":{"rendered":"\n

Mari Luhanko<\/em><\/p>\n\n\n\n

Kaikki vaatteet on nyt illalla katsottu valmiiksi. Laura on hyv\u00e4ksynyt ne, niit\u00e4 on kokeiltu ja pehmitetty. Samat sukat ovat olleet jo pari p\u00e4iv\u00e4\u00e4 jalassa, hoidossa varmaan jo kummastelevat asiaa. Mutta ei voi mit\u00e4\u00e4n, ne on ainoat, joita Laura on nyt suostunut pit\u00e4m\u00e4\u00e4n. Toivottavasti aamu menisi hyvin. T\u00e4rke\u00e4 palaveri on jo heti kahdeksalta, ja en nyt yht\u00e4\u00e4n jaksaisi sit\u00e4 ainaista kiukkuamista vaatteista. Onkohan meid\u00e4n lapsessa jotain vikaa, ei muiden lapsilla varmasti ole tuollaisia ongelmia? Kyll\u00e4 5-vuotiaan el\u00e4m\u00e4 osaakin olla vaikeaa.<\/em><\/p>\n\n\n\n

Sensorinen integraatio (sensory integration, SI) eli aistiyliherkkyys on h\u00e4iri\u00f6 asioiden ja \u00e4\u00e4nien tuntemisessa. Aistiyliherkkyytt\u00e4 esiintyy yleisemmin lapsilla, joilla on autismia tai ADHD (Bodison & Parham 2018), mutta my\u00f6s ilman muita diagnosoituja neuropsykologisia sairauksia. Noin 5 % kaikista p\u00e4iv\u00e4koti-ik\u00e4isist\u00e4 k\u00e4rsii aistiyliherkkyydest\u00e4 (Bodison & Parham 2018). SI-lapsia on tutkittu ja hoidettu vaihtoehtoisilla terapioilla jo 1960-luvulta alkaen, ja nykyiset tukitoimet on suunniteltu saamaan SI-lapsille mahdollisimman t\u00e4ysipainoista ja onnistuneempaa arkiel\u00e4m\u00e4\u00e4 (Bodison & Parham 2018). SI-lasten tukitoimia ovat mm. puheterapia, ravitsemusterapia sek\u00e4 SI-toimintaterapia.<\/p>\n\n\n\n

\u00c4iti n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 silt\u00e4, ett\u00e4 kohta se hermostuu. Tied\u00e4n, ett\u00e4 vaatteet katsottiin illalla valmiiksi ja valitsin ne itse, mutta nyt ne ei vain tunnu hyv\u00e4lt\u00e4. Housut tuntuu liian kireilt\u00e4. Pikkuhousuja en edes halunnut laittaa, ne tuntuvat inhottavilta. Paitojakin on liikaa p\u00e4\u00e4ll\u00e4. Miksi pit\u00e4\u00e4 olla t\u00e4m\u00e4 tyhm\u00e4 talvi ja aikuiset pakottavat pukemaan hirve\u00e4sti p\u00e4\u00e4lle? Miksi aikuiset ei ymm\u00e4rr\u00e4, ett\u00e4 nuo v\u00e4livaatteet villa ja fleece kutittaa ja pistelee inhottavasti, vaikka ne eiv\u00e4t olekaan ihoa vasten? Ja tuo haalari. Siit\u00e4kin olen sanonut, ett\u00e4 liikkuessa kuuluu kamala kahina ja se sattuu korviin, mutta \u00e4iti vain sanoo, ettei koko ajan voida ostaa uusia minun ahdistuksieni mukaan. Mit\u00e4 ahdistus edes on? Onko minussa jotain vikaa, kun minusta tuntuu t\u00e4lt\u00e4? Alkaa itkett\u00e4m\u00e4\u00e4n. Onneksi kuitenkin \u00e4iti osti minulle sen painopeiton ja nukuin hyvin. Muuten n\u00e4m\u00e4 kaikki tuntuisi viel\u00e4 pahemmalta, niin kuin eilinen suihkussa k\u00e4ynti ja hampaiden pesu. Se oli kamalaa.<\/em><\/p>

<\/p><\/blockquote>\n\n\n\n

Vaikkei lapsen normaali pukeminen, vessan vet\u00e4minen tai kotona television katsominen mill\u00e4\u00e4n muotoa ole yhteiskunnan mittapuulla pahoinpitely\u00e4, \u00a0helposti j\u00e4\u00e4 huomioimatta se, ett\u00e4 aistilapsi voi kokea fyysist\u00e4 kipua ja pelkoa meille arkip\u00e4iv\u00e4isist\u00e4 asioista samoin kuin oikeasti pahoinpidelty lapsi ly\u00f6misest\u00e4 tai tukistamisesta. T\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 on paljon keinoja auttaa aistilasta, mutta v\u00e4lill\u00e4 on unohdettu kuinka tukea vanhempaa lapsensa ymm\u00e4rt\u00e4misess\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Aistiyliherkkyyden lis\u00e4ksi on my\u00f6s muita aistiongelmia, mm. aistialiherkkyys sek\u00e4 aistihakuisuus. Puhekieless\u00e4 n\u00e4ist\u00e4 kaikista k\u00e4ytet\u00e4\u00e4nkin usein termi\u00e4 aistilapset tai aistikkaat, lokeroimatta sen kummemmin, koska aistiyliherk\u00e4ll\u00e4 voi olla my\u00f6s aistihakuisuuden tai aistialiherkkyyden kategorioihin luokiteltavia ominaisuuksia ja toisin p\u00e4in. Joskus aistiherkkyys n\u00e4kyy vain tunnepuolella vahvana herkkyyten\u00e4. Leikillisesti voisi sanoa, ett\u00e4 aistiyliherk\u00e4t lapset kuulevat ja aistivat asioita kuin Superman tai Daredevil.<\/p>\n\n\n\n

Aistilapset koulumaailmassa<\/strong>

Opettajan ammattitaito ja herkkyys ovat avainasemassa aistilapsen oppimisen kannalta. Huolenpito, turvallisuus, luottamus sek\u00e4 aisti\u00e4rsykkeiden v\u00e4hent\u00e4minen, tilojen j\u00e4rjestely ja tukikeinot ryhm\u00e4ytymisen osalta auttavat aistilasta oppimistavoitteiden saavuttamisessa (Haverinen & Tiinanen 2019, 2-52). Suuri aisti\u00e4rsykkeiden tulva, esimerkiksi melu luokassa, johtaa helposti aistiherk\u00e4n lapsen kuormittumiseen (Laakso 2020, 8), joka voi esiinty\u00e4 k\u00e4yt\u00f6sh\u00e4iri\u00f6in\u00e4 koulussa tai kotona. Aisti\u00e4rsykkeit\u00e4 voi v\u00e4hent\u00e4\u00e4 pienill\u00e4kin tukitoimilla, kuten kuulosuojaimilla tai n\u00e4k\u00f6estesermill\u00e4. T\u00e4ss\u00e4 on kuitenkin vaarana kiusaaminen. Aistilapset hy\u00f6tyisiv\u00e4t enemm\u00e4n pienist\u00e4 luokkaryhmist\u00e4 ja tuetusta opetuksesta, jolloin my\u00f6s normaalissa luokassa s\u00e4ilyisi helpommin oppimisrauha. On hyv\u00e4 ottaa huomioon, ett\u00e4 aistilapsen kokemukset kuormittumisesta sosiaalisissa tilanteissa voivat aiheuttaa pahantuulisuutta, sulkeutuneisuutta, jopa masennusta, joiden seurauksena voi tulla pelko muodostaa uusia ihmissuhteita jatkossa (Laakso 2020, 8-13).<\/p>\n\n\n\n


Haverisen ja Tiinasen Pro gradu -tutkielmassa haastatellut opettajat kertoivat tarvitsevansa lis\u00e4tietoa herkkyyksien lajeista ja niiss\u00e4 tukemisessa sek\u00e4 k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n toimintaohjeita. Opettajat kaipasivat my\u00f6s koulutusta ja esitteit\u00e4 oppilaan kohtaamisesta ja tunneherkkyydest\u00e4. (Haverinen & Tiinanen 2019, 2-52). Aistilapset eiv\u00e4t aina osaa s\u00e4\u00e4dell\u00e4 tai sanoittaa tunteitaan, jolloin me vanhemmat ja muut kasvatustahot saatamme tarvita apua kommunikointiin. Yksinkertaisimmillaan k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n voi ottaa tunnemittarin, josta lapsi voi n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 kokemansa tunteen vahvuuden, oli se sitten kipuaistimus tai jokin muu tunneper\u00e4inen herkkyys.<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

P\u00e4iv\u00e4kodissa askarreltu tunnemittari, jossa helme\u00e4 voi liikuttaa tunnetilan mukaan. (Kuva: Luhanko Mari)<\/p>\n\n\n\n

Tekstiss\u00e4 viitatut \u00e4idin ja lapsen puheenvuorot olivat kirjoitusta varten, mutta voisivat olla todellisia tilannekuvauksia ja joillekin arkip\u00e4iv\u00e4\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

L\u00e4hteet<\/strong><\/p>\n\n\n\n

Bodison, S., Parham, L. 2018. Katsaus. Specific sencory techniques and sensory environmental modification for children and youth with sencory integration diggiculties: A Systematic review. PDF-Dokumentti. Saatavissa http:\/\/2020ot.pbworks.com\/w\/file\/fetch\/133538739\/Bodison%2C%20S.%20C.%2C%20%26%20Parham%2C%20L.%20D.%20.pdf<\/a> .[Viitattu 25.1.2021]

Haverinen, B., Tiinanen, J. 2019. Alakoulun luokanopettajien kokemuksia ja k\u00e4sityksi\u00e4 oppilaan herkkyydest\u00e4, sek\u00e4 herk\u00e4n oppilaan kohtaamisesta. Oulun yliopisto, kasvatustieteiden tiedekunta, luokanopettajan koulutus. Pro gradu -tutkielma, s. 2-52. PDF-tiedosto. Saatavissa http:\/\/jultika.oulu.fi\/files\/nbnfioulu-201905252099.pdf<\/a> . [Viitattu 28.1.2021]

Laakso, S. 2020. \u201dHuomio on minulle jotain, mit\u00e4 v\u00e4lt\u00e4n viimeiseen asti\u201d\u2013erityisherk\u00e4t koulun sosiaalisessa py\u00f6rremyrskyss\u00e4. Kasvatustieteiden tiedekunta, luokanopettajakoulutus, Lapin yliopisto. Pro gradu -tutkielma s. 8-13. PDF-tiedosto. Saatavissa https:\/\/lauda.ulapland.fi\/bitstream\/handle\/10024\/64300\/Gradu.pdf?sequence=1&isAllowed=y<\/a> . [Viitattu 28.1.2021]<\/p>\n\n\n\n


Kirjoittaja<\/strong><\/p>\n\n\n\n

Mari Luhanko on kolmen aistilapsen \u00e4iti ja aloitti vuoden 2021 alussa Xamkissa sosionomiopinnot.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Mari Luhanko Kaikki vaatteet on nyt illalla katsottu valmiiksi. Laura on hyv\u00e4ksynyt ne, niit\u00e4 on kokeiltu ja pehmitetty. Samat sukat ovat olleet jo pari p\u00e4iv\u00e4\u00e4 jalassa, hoidossa varmaan jo kummastelevat asiaa. Mutta ei voi mit\u00e4\u00e4n, ne on ainoat, joita Laura on nyt suostunut pit\u00e4m\u00e4\u00e4n. Toivottavasti aamu menisi hyvin. T\u00e4rke\u00e4 palaveri on jo heti kahdeksalta, ja […]<\/p>\n","protected":false},"author":233,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"inline_featured_image":false,"footnotes":""},"categories":[1],"tags":[48,49,46,47],"class_list":["post-153","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-yleinen","tag-aistiyliherkkyys","tag-herkka","tag-sensorinen-integraatio","tag-si"],"jetpack_featured_media_url":"","_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.xamk.fi\/sova\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/153","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.xamk.fi\/sova\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.xamk.fi\/sova\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.xamk.fi\/sova\/wp-json\/wp\/v2\/users\/233"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.xamk.fi\/sova\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=153"}],"version-history":[{"count":4,"href":"https:\/\/blogit.xamk.fi\/sova\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/153\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":158,"href":"https:\/\/blogit.xamk.fi\/sova\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/153\/revisions\/158"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.xamk.fi\/sova\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=153"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.xamk.fi\/sova\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=153"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.xamk.fi\/sova\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=153"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}