Kyse on sek\u00e4 tutusta, sosiaality\u00f6h\u00f6n pitk\u00e4\u00e4n kuuluneesta ajatteluperinteest\u00e4, ett\u00e4 l\u00e4hestymistavasta, joka rakentuu ja uudistuu jatkuvasti, kun sit\u00e4 opitaan ja sovelletaan. Kyse on my\u00f6s ammattitaidoista, joita opitaan koko el\u00e4m\u00e4n ajan. Opinpolku alkaa koulutuksesta ja jatkuu ty\u00f6el\u00e4m\u00e4ss\u00e4. Ty\u00f6ote edellytt\u00e4\u00e4, ett\u00e4 yhteis\u00f6 tukee t\u00e4llaisen osaamisen vahvistamista.<\/em><\/p>\n\n\n\n Alla on kuvausta muutamista keskeisist\u00e4 systeemisen toimijuuden ja ammatillisuuden ydinelementeist\u00e4. Ovatko n\u00e4m\u00e4 elementit sellaisia, joita my\u00f6s koulutuksella tulee vahvistaa? Miten koulutus ja ty\u00f6el\u00e4m\u00e4 voisivat tehd\u00e4 yhteisty\u00f6t\u00e4 t\u00e4llaisen ammatillisuuden vahvistamiseksi?<\/em><\/p>\n\n\n\n Systeemisen ja suhdeperustaisen sosiaalialan ammatillisuuden er\u00e4s t\u00e4rke\u00e4 ydin on kokonaisvaltaisuus<\/strong>. Ty\u00f6n kohteena on yksil\u00f6 el\u00e4m\u00e4ntilanteessaan ja suhteissaan. Yksil\u00f6it\u00e4, ryhmi\u00e4 ja yhteis\u00f6j\u00e4 l\u00e4hestyt\u00e4\u00e4n keskin\u00e4isriippuvina systeemein\u00e4, joissa kaikki vaikuttaa kaikkeen. Ty\u00f6skentelyss\u00e4 huomioidaan ihmisten el\u00e4m\u00e4\u00e4n vaikuttavat toiset t\u00e4rke\u00e4t ihmiset ja erilaisten el\u00e4m\u00e4\u00e4 muotoilevien tekij\u00f6iden moninaisuus.<\/p>\n\n\n\n Koska ihmisten v\u00e4liset keskin\u00e4isriippuvuudet ymm\u00e4rret\u00e4\u00e4n inhimillisen selviytymisen, muutoksen ja kukoistamisen v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00f6min\u00e4 tekij\u00f6in\u00e4, korostuu systeemisess\u00e4 ammatillisuudessa yhteistoiminnallisuus<\/strong>. Systeeminen ammattilainen ei puhu asiakkaasta ty\u00f6ns\u00e4 kohteena, vaan mielt\u00e4\u00e4 h\u00e4net yhteisty\u00f6kumppanikseen. Ty\u00f6n yhteisen\u00e4 kohteena ovat ne tarpeet, joihin pyrit\u00e4\u00e4n vastaamaan ja ne toimijuuden mahdollisuudet, joita asiakas haluaa el\u00e4m\u00e4\u00e4ns\u00e4. Systeemisess\u00e4 asiakasty\u00f6ss\u00e4 n\u00e4it\u00e4 tunnistetaan ja m\u00e4\u00e4ritell\u00e4\u00e4n yhteistoiminnassa asiakkaiden kanssa.<\/p>\n\n\n\n Ratkaisuehdotuksia tuotetaan yhdess\u00e4. Tavoitteena on, ett\u00e4 se yhteistoiminta, jossa ammattilainen osallistuu asiakkaan el\u00e4m\u00e4\u00e4n, on aidosti asiakkaan \u201domistama\u201d, h\u00e4nen k\u00e4siss\u00e4\u00e4n oleva prosessi, jolla h\u00e4n edist\u00e4\u00e4 oman el\u00e4m\u00e4ns\u00e4 t\u00e4rkeit\u00e4 p\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4ri\u00e4.<\/p>\n\n\n\n Palveluj\u00e4rjestelm\u00e4t on usein rakennettu tunnistamaan ongelmia ja h\u00e4iri\u00f6it\u00e4. Palvelut on organisoitu seuraamaan h\u00e4iri\u00f6logiikkaa ja my\u00f6s asiantuntijuutta rakennetaan erikoistuneena \u201dh\u00e4iri\u00f6osaamisena\u201d. Tarkkarajaista h\u00e4iri\u00f6osaamistakin tarvitaan, sellaista ei pid\u00e4 lainkaan v\u00e4heksy\u00e4. Mutta systeemisen ja suhdeperustaisen sosiaalisen muutosty\u00f6n k\u00e4ytt\u00f6voimaksi pelk\u00e4st\u00e4 h\u00e4iri\u00f6osaamisesta ei ole.\u00a0 Muutosvoimaa asiakkaiden el\u00e4m\u00e4ss\u00e4 voidaan sen sijaan tukea voimavarakeskeisell\u00e4<\/strong> ty\u00f6skentelyll\u00e4. Siin\u00e4 pyrkimyksen\u00e4 on auttaa asiakkaita tunnistamaan oman el\u00e4m\u00e4ns\u00e4 toimivia osa-alueita, vahvistaa pystyvyyden ja oman arvon kokemusta, resilienssi\u00e4 ja hyvinvointia. Sosiaalialan ty\u00f6ss\u00e4 tavoite on enemm\u00e4n kuin h\u00e4iri\u00f6n poistuminen. Tavoitteeksi voitaisiin asettaa asiakkaan uudenlainen suhde itseen, toisiin ja ymp\u00e4rist\u00f6\u00f6n. El\u00e4m\u00e4, jossa koetaan vahvistuvaa toimijuutta, yhteis\u00f6\u00f6n kuulumisen tunnetta ja merkityksellisyytt\u00e4. <\/p>\n\n\n\n Sote-kehitt\u00e4misess\u00e4 halutaan kehitt\u00e4\u00e4 uusia, edullisia palvelumuotoja, kuten digipalveluita. Esimerkkej\u00e4 n\u00e4ist\u00e4 ovat esimerkiksi ik\u00e4ihmisten digitaaliset p\u00e4iv\u00e4keskukset tai kognitiiviseen terapiaan perustuvat chattibotit. Ne voivatkin aivan aidosti tarjota jotakin t\u00e4rke\u00e4\u00e4 kansalaisten hyvinvoinnin tueksi. Systeemisess\u00e4 ajattelussa ihmisty\u00f6n luovuttamaton elementti on kuitenkin ty\u00f6skentelyn suhdeperustaisuus<\/strong>. Se edellytt\u00e4\u00e4 muutakin kuin yksil\u00f6n haasteiden et\u00e4hoitoa tai ongelmien kognitiivista ty\u00f6st\u00e4mist\u00e4. Ihmiset tarvitsevat edelleen kokemusta kuulumisesta ihmisyhteis\u00f6\u00f6n. Tiedosta ei ole puutetta, inhimillisist\u00e4 yhteyksist\u00e4 ja yhteis\u00f6llisyydest\u00e4 on.<\/p>\n\n\n\n Siksi sosiaalialan ty\u00f6ntekij\u00f6iden on t\u00e4rke\u00e4\u00e4 jatkuvasti, jopa l\u00e4pi ammattiuransa asettua vahvistamaan suhteiden rakentamisen taitojaan. <\/strong>Suhdeperustaisen ty\u00f6skentelyn taidot ovat tuloksellisen ty\u00f6skentelyn ydint\u00e4 ihmist\u00f6iss\u00e4, onpa kyse asiakasty\u00f6st\u00e4, johtamisesta tai kehitt\u00e4misest\u00e4. Systeeminen ammattilainen tunnistaa uransa alkumetreilt\u00e4 alkaen tarpeen fokusoida asiasis\u00e4lt\u00f6jen rinnalla tai jopa <\/strong>ensisijaisesti ihmissuhteisiin. <\/strong>Kyky luoda suhde asiakkaaseen ja verkostoon, sitoutuminen kunnioittavaan ja kuuntelevaan vuorovaikutukseen sek\u00e4 my\u00f6t\u00e4el\u00e4minen ja my\u00f6t\u00e4tuntoisuus ovat taitoja, joissa jokainen voi jatkuvasti kehitty\u00e4.<\/p>\n\n\n\n Moderneja yhteiskuntia j\u00e4sent\u00e4v\u00e4 rationaalisuuden ihanne korostaa hallintaa ja kontrollia. Osana t\u00e4t\u00e4 paradigmaa my\u00f6s sosiaalialan ty\u00f6lt\u00e4 odotetaan enenev\u00e4sti tarkkarajaista, kuvattavissa olevaa, vaiheistettua ty\u00f6tapaa, jossa ty\u00f6ntekij\u00e4n toiminta on etuk\u00e4teen tarkasti suunniteltua.<\/p>\n\n\n\n Systeemisest\u00e4 n\u00e4k\u00f6kulmasta sosiaalialan t\u00f6iss\u00e4 kohdattavien asiakkaiden j\u00e4sent\u00e4minen tarkkarajaisten interventioiden kohteiksi ja ylip\u00e4\u00e4ns\u00e4 sosiaality\u00f6n m\u00e4\u00e4rittely interventioksi voi olla ongelmallista. Systeeminen ontologia eli ymm\u00e4rrys todellisuuden luonteesta korostaa sosiaalisen ja fyysisen todellisuuden kompleksisuutta<\/strong>: sen jatkuvasti muuntuvaa luonnetta, dynaamista, monitekij\u00e4ist\u00e4 muuntuvuutta ja emergenssi\u00e4.<\/p>\n\n\n\n Inhimilliset systeemit ovat avoimia systeemej\u00e4, jotka altistuvat jatkuvasti k\u00e4ynniss\u00e4 oleville toimintaymp\u00e4rist\u00f6n muutoksille, katkoksille ja yll\u00e4tyksille. Tarkkarajainen, etuk\u00e4teen suunniteltu interventio ei useinkaan toimi, vaan tilalle tarvitaan ty\u00f6ntekij\u00e4n luovaa, integroivaa, reflektoivaa ja soveltavaa ty\u00f6otetta. T\u00e4llaisen ty\u00f6otteen kehittyminen edellytt\u00e4\u00e4 jatkuvaa harjoittelua, reflektiota ja yhteis\u00f6llist\u00e4 tukea.<\/p>\n\n\n\n Tuloksellista ty\u00f6skentely\u00e4 ei sosiaalialan ty\u00f6ss\u00e4, vaikkapa lastensuojelussa, useinkaan voida kuvata katkoksitta etenev\u00e4n\u00e4 kehitysk\u00e4yr\u00e4n\u00e4, vaan lapsen, l\u00e4heisten ja ammattilaisten yhdess\u00e4 ottamina pienin\u00e4 askeleina, pys\u00e4htymisin\u00e4, suunnanmuutoksina ja uudelleen matkaan l\u00e4htemisin\u00e4. T\u00e4t\u00e4 on t\u00e4rke\u00e4\u00e4 k\u00e4sitell\u00e4 jo koulutuksessa, jotta ymm\u00e4rrys muutoksen tukemisen logiikasta on riitt\u00e4v\u00e4n realistinen. Liian lineaariset vaikuttavuusodotukset voivat johtaa pettymiseen ja uupumiseen.<\/p>\n\n\n\n Kompleksisuteen liittyy my\u00f6s sirkulaarisen kausaalisuuden ajatus. <\/strong>Se tarkoittaa, ett\u00e4 inhimillisten ilmi\u00f6iden, niin ongelmien kuin ratkaisujenkin, ymm\u00e4rret\u00e4\u00e4n rakentuvan monenlaisten, riste\u00e4vien vuorovaikutuskuvioiden ja palautekehien yhteisvaikutuksena. T\u00e4m\u00e4 ajatus ohjaa ty\u00f6ntekij\u00e4\u00e4 tunnistamaan ty\u00f6ss\u00e4\u00e4n esimerkiksi perheiden tai ryhmien el\u00e4m\u00e4\u00e4n vaikuttavia vuorovaikutussuhteita ja arjessa risteilevi\u00e4 monen suuntaisia palautekehi\u00e4. Sirkulaarisuuden ja suhteisiin fokusoimisen n\u00e4k\u00f6kulma auttaa ty\u00f6ntekij\u00e4\u00e4 purkamaan yksil\u00f6keskeisyytt\u00e4 ty\u00f6skentelyss\u00e4. Yksil\u00f6n h\u00e4iri\u00f6iden sijaan ty\u00f6skentelyn kohteeksi nousevat ihmisten v\u00e4liset suhteet ja suhteissa rakentuvat inhimlliset kokemukset itsest\u00e4, el\u00e4m\u00e4st\u00e4 ja mahdollisuuksista. Kun ihminen l\u00e4heisineen p\u00e4\u00e4see j\u00e4sent\u00e4m\u00e4\u00e4n omaa el\u00e4m\u00e4\u00e4ns\u00e4 ja el\u00e4m\u00e4ntapahtumiaan uusista n\u00e4k\u00f6kulmista, voi my\u00f6nteisiin muutoksiin avautua aivan uusia reittej\u00e4.<\/p>\n\n\n\n Sosiaalialan koulutuksesta eteenp\u00e4in l\u00e4htev\u00e4t valmistuvat sosionomit, ylemm\u00e4n AMK-tutkinnon opiskelijat, ja yliopistoista valmistuvat sosiaality\u00f6ntekij\u00e4tkin sijoittuvat valmistuttuaan hyvin monenlaisiin toimintaymp\u00e4rist\u00f6ihin. Koulutuksen on hyv\u00e4 valmentaa opiskelijoita tunnistamaan kontekstin merkitys omille toimintamahdollisuuksille. Kontekstitietoisuus <\/strong>on t\u00e4rke\u00e4 ammatillinen l\u00e4hestymistapa sosiaalialan ty\u00f6ss\u00e4. Yht\u00e4 absoluuttisen oikeaa ty\u00f6skentelytapaa ei ole, vaan ty\u00f6ss\u00e4 tarvitaan moniulotteista r\u00e4\u00e4t\u00e4l\u00f6inti\u00e4 ja oman toiminnan sovittamista kulttuuriseen, sosiaaliseen ja yksil\u00f6kohtaiseen kontekstiin.<\/p>\n\n\n\n Systeemisess\u00e4 ty\u00f6skentelyss\u00e4 keskeist\u00e4 on sitoutuminen prosessimaiseen etenemiseen. <\/strong> Ajatuksena on, ett\u00e4 hyvi\u00e4 muutoksia asiakkaan el\u00e4m\u00e4ss\u00e4 voidaan tukea, ja tuloksia saavuttaa, kunhan ammattilaisilla on mahdollisuus asettua asiakkaan kanssa vastavuoroiseen ja dialogiseen prosessiin. Ja kunhan ty\u00f6skentelyn mielekkyytt\u00e4 pys\u00e4hdyt\u00e4\u00e4n riitt\u00e4v\u00e4n usein tarkastelemaan yhdess\u00e4 asiakkaan ja kollegoidenkin kanssa. Polku kohti asiakkaan parempaa tulevaisuutta ja vaikuttavampaa ty\u00f6tapaa rakentuu yhdess\u00e4 eteenp\u00e4in kulkemalla ja yhdess\u00e4 asioita pohtimalla.<\/p>\n\n\n\n ***<\/p>\n\n\n\n Mit\u00e4 ajatuksia edell\u00e4 olevat ajatukset sosiaalialan ammatillisen toiminnan ytimist\u00e4 her\u00e4tt\u00e4v\u00e4t? Toivomme t\u00e4st\u00e4 vilkasta keskustelua.<\/p>\n\n\n\n Seuraavassa blogissa avaamme ajatuksiamme sosiaalialan koulutusten pedagogiikasta. Kysymme, miten tulisi kouluttaa, jos tavoitteena on, ett\u00e4 koulutuksesta valmistuu edell\u00e4 kuvatun kaltaisia ammatillisia toimijoita. <\/p>\n\n\n\n Kirjoittaja: <\/strong><\/p>\n\n\n\n P\u00e4ivi Petrelius<\/strong>, yliopettaja (D.Soc.Sc.)<\/p>\n\n\n\n Sosiaalialan ja toimintakyvyn edist\u00e4minen\/ Department of Social Services and Promotion of Functional Ability, Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu\/South-Eastern Finland University of Applied Sciences<\/p>\n\n\n\nVastal\u00e4\u00e4kett\u00e4 h\u00e4iri\u00f6- ja palvelukeskeiselle asiantuntijuudelle <\/h4>\n\n\n\n
Systeeminen ty\u00f6skentely hyv\u00e4ksyy ja huomioi kompleksisuuden<\/h4>\n\n\n\n
Ty\u00f6skentely etenee ja tuloksia saavutetaan pienin askelin<\/h4>\n\n\n\n
Systeeminen ty\u00f6skentely on syv\u00e4llisen osaamisen luovaa soveltamista<\/h4>\n\n\n\n
![\"\"](\"http:\/\/blogit.xamk.fi\/sosiaalisenpuolella\/wp-content\/uploads\/sites\/63\/2023\/11\/Omakuva-syksy-2023-900x1024.jpg\")
<\/figure>\n\n\n\n