{"id":66,"date":"2025-08-20T08:43:01","date_gmt":"2025-08-20T05:43:01","guid":{"rendered":"https:\/\/blogit.xamk.fi\/sosiaalisenpuolella\/?p=66"},"modified":"2025-10-01T14:35:48","modified_gmt":"2025-10-01T11:35:48","slug":"palautetietoinen-tyote-kutsuu-ammattilaisia-oppimaan-lapsilta-nuorilta-ja-laheisilta","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.xamk.fi\/sosiaalisenpuolella\/2025\/08\/20\/palautetietoinen-tyote-kutsuu-ammattilaisia-oppimaan-lapsilta-nuorilta-ja-laheisilta\/","title":{"rendered":"Palautetietoinen ty\u00f6ote kutsuu ammattilaisia oppimaan lapsilta, nuorilta ja l\u00e4heisilt\u00e4"},"content":{"rendered":"\n

<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

Olen toiminut lastensuojelun tutkimushankkeessa (FITFUTURA) tutkijana ja pilottitiimien ty\u00f6nohjaajana noin puolen vuoden ajan. Pohdin t\u00e4ss\u00e4 blogissa palautetietoisen ty\u00f6skentelyn reunaehtoja ja soveltamista lastensuojeluty\u00f6ss\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Palautetietoinen ty\u00f6skentely (FIT, feedback informed treatment) viittaa ty\u00f6tapaan, jossa ammattilainen ker\u00e4\u00e4 osana asiakasty\u00f6n kohtaamisia rutiininomaisesti palautetta asiakkaan ja ammattilaisen yhteisty\u00f6suhteesta sek\u00e4 pyyt\u00e4\u00e4 asiakasta arvioimaan omaa hyvinvointiaan ja sen kehityst\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Ty\u00f6otteen tueksi on kehitetty erityisi\u00e4 ty\u00f6v\u00e4lineit\u00e4, ORS- ja SRS-asteikot, joista puhutaan my\u00f6s FIT-mittareina. N\u00e4m\u00e4 asteikot ovat tutkittuja ja terapeuttisessa ty\u00f6skentelyss\u00e4 jo pitk\u00e4\u00e4n k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 olleita ty\u00f6v\u00e4lineit\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Palautetietoisen ty\u00f6skentelyn mahdollisuuksia ja ja FIT-mittareiden tuomista osaksi lastensuojelun asiakasty\u00f6t\u00e4 tutkitaan parhaillaan hankkeessamme. Lastensuojelu on terapiakontekstia huomattavasti haastavampi ymp\u00e4rist\u00f6 vuorovaikutukseen perustuvalle muutosty\u00f6lle. Toimivan yhteisty\u00f6suhteen ja asiakkaan osallisuuden vahvistaminen ovat kuitenkin niin perustavia tavoitteita my\u00f6s lastensuojeluty\u00f6ss\u00e4, ett\u00e4 palautetietoisen ty\u00f6skentelyn soveltuvuutta lastensuojeluun on katsottu tarpeelliseksi kehitt\u00e4\u00e4 ja tutkia.<\/p>\n\n\n\n

Palautetietoinen ty\u00f6skentely asiakkaan tiedon esiin kutsujana<\/strong><\/h2>\n\n\n\n

Palautetietoiseen ty\u00f6skentelyyn sitoutuminen lastensuojelussa vaatii ty\u00f6ntekij\u00f6ilt\u00e4 paljon. T\u00e4rke\u00e4 elementti ty\u00f6skentelyotteessa on tietoinen ja s\u00e4\u00e4nn\u00f6llinen tilan luominen  asiakkaan kokemuksille osana asiakasty\u00f6t\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Arki lastensuojelussa on kiireist\u00e4. Tekemist\u00e4 ja hoidettavia asioita on paljon ja uuden rutiinin ottaminen mukaan ty\u00f6h\u00f6n voi olla haastavaa. Oman haasteensa tuo lastensuojelun ja erilaisten arkisten tilanteiden ja hetkien monimuotoisuus. My\u00f6s erilaiset lastensuojelun asiakkuuteen liittyv\u00e4t j\u00e4nnitteet on t\u00e4rke\u00e4\u00e4 huomioida. Palautetietoisen ty\u00f6skentelyotteen kehitt\u00e4minen vaativassa maastossa edellytt\u00e4\u00e4 mm. n\u00e4iden arjen haasteiden aktiivista pohtimista ja ratkaisujen etsimist\u00e4. Sek\u00e4 johdon edustajia, tiimej\u00e4 ett\u00e4 yksitt\u00e4isi\u00e4 ammattilaisia tarvitaan etsim\u00e4\u00e4n ratkaisuja siihen, miten asiakkaan kokemustiedolle ja palautteelle kaikesta huolimatta voidaan rakentaa uudenlaista dialogista tilaa. \u00a0Ammattilaiset tarvitsevat my\u00f6s turvallista tilaa voidakseen ottaa vastaan ja jakaa esimerkiksi omien ty\u00f6kavereidensa kanssa asiakkaalta saatua palautetta. Palaute on parhaimmillaan upea mahdollisuus oppia asiakkailta lis\u00e4\u00e4 toimivasta ty\u00f6skentelyst\u00e4 – jokaisessa tapaamisessa.<\/p>\n\n\n\n

Asiakkaan kokemus itsest\u00e4\u00e4n voi muuttua <\/h2>\n\n\n\n

Parhaimmillaan palautetietoiseen ty\u00f6skentelyyn sitoutuminen voi liikauttaa asiakkaan kokemusta lastensuojelun asiakkuudesta merkitt\u00e4v\u00e4sti: kun asiakkaalta kysyt\u00e4\u00e4n uudenlaisia kysymyksi\u00e4 uudella tavalla, h\u00e4nen kokemuksensa itsest\u00e4\u00e4n voi muuttua. H\u00e4nelt\u00e4 ei kysyt\u00e4 en\u00e4\u00e4 vain tietoja, joita asiantuntija ja ammattilainen tarvitsevat p\u00e4\u00e4t\u00f6ksentekonsa ja arviointinsa tueksi, vaan h\u00e4nelt\u00e4 kysyt\u00e4\u00e4n h\u00e4nen kokemuksistaan tavalla, joka voi synnytt\u00e4\u00e4 uusia oivalluksia ja saada aikaan uudenlaista arvokkuuden kokemusta: Minulta kysyt\u00e4\u00e4n, minun tietoni on t\u00e4rke\u00e4\u00e4!<\/p>\n\n\n\n

Palautetietoisen ty\u00f6skentelyn kenties t\u00e4rkein anti suhdeperustaiselle muutosty\u00f6lle onkin entist\u00e4 vahvempi sitoutuminen siihen, ett\u00e4 asiakasta kutsutaan reflektioon omaa el\u00e4m\u00e4\u00e4ns\u00e4 ja yhteisty\u00f6suhdetta koskien. N\u00e4in ty\u00f6tapa voi parhaimmillaan aidosti voimaannuttaa ja valtaistaa asiakasta ja antaa h\u00e4nelle entist\u00e4 vahvemman aseman omaan el\u00e4m\u00e4\u00e4ns\u00e4 ja lastensuojelun ty\u00f6skentelyyn vaikuttajana.  <\/p>\n\n\n\n

Palautetietoiset ty\u00f6v\u00e4lineet edist\u00e4v\u00e4t osallisuutta dialogisissa k\u00e4siss\u00e4<\/strong><\/h2>\n\n\n\n

Palautetietoisen ty\u00f6skentelyn tueksi luodut ty\u00f6v\u00e4lineet n\u00e4ytt\u00e4v\u00e4t mittareilta ja niist\u00e4 puhutaankin FIT-mittareina. T\u00e4m\u00e4 voi olla lastensuojelulle ja sosiaality\u00f6lle laajemminkin jossain m\u00e4\u00e4rin uutta ja h\u00e4mment\u00e4v\u00e4\u00e4kin. Vuorovaikutukseen luottavassa ty\u00f6ss\u00e4 erilaiset lomakkeet ja lippulappuset voidaan kokea vuorovaikutusta h\u00e4iritsev\u00e4n\u00e4. N\u00e4ihin \u201dlippulappusiin\u201d on kuitenkin ujutettu erityist\u00e4 viisautta my\u00f6s vuorovaikutuksen n\u00e4k\u00f6kulmasta. Kun FIT-mittarit ymm\u00e4rret\u00e4\u00e4n oikein, ja niit\u00e4 k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n asiakkaan \u00e4\u00e4nt\u00e4 esiin kutsuvina ja h\u00e4nelle tilaa luovina reflektion apuv\u00e4linein\u00e4, saattaa vuorovaikutus ja luottamus syventy\u00e4 yll\u00e4tt\u00e4v\u00e4ll\u00e4 tavalla.<\/p>\n\n\n\n

ORS-asteikon avulla asiakasta pyydet\u00e4\u00e4n ottamaan kantaa omaan hyvinvointiinsa nelj\u00e4ll\u00e4 el\u00e4m\u00e4nalueella, yksil\u00f6llisesti, l\u00e4heisten ihmissuhteiden osalta, sosiaalisesti ja yleisesti. SRS-asteikon avulla asiakas p\u00e4\u00e4see kertomaan, millainen kokemus h\u00e4nell\u00e4 on juuri toteutuneesta kohtaamisesta ammattilaisen kanssa. SRS:n avulla kysyt\u00e4\u00e4n kokiko asiakas tulleensa kuulluksi, olivatko keskustelun tavoite ja aiheet h\u00e4nen mielest\u00e4\u00e4n t\u00e4rkeit\u00e4, tuntuiko ty\u00f6tapa sopivalta ja oliko tapaaminen asiakkaan mielest\u00e4 yleisesti hyv\u00e4. Molemmat asteikot ovat visuaalisia mittareita. Mittareita ne ovat siin\u00e4 mieless\u00e4, ett\u00e4 ne tuottavat asiakkaan kokemuksista numeeriset arviot. Numeerisen arvion merkitys on siin\u00e4, ett\u00e4 se mahdollistaa muutoksen seurannan kun kohtaamisia on useita ja ty\u00f6skentely on prosessimaista. Muutosta seurataan merkitsem\u00e4ll\u00e4 yksitt\u00e4isiss\u00e4 kohtaamisissa saadut ORS- ja SRS-pisteet viivadiagrammiin. Yksitt\u00e4isiss\u00e4 kohtaamistilanteissa merkitt\u00e4vint\u00e4 on se, millaista keskustelua mittareiden k\u00e4ytt\u00f6 viritt\u00e4\u00e4.Diagrammin avulla ty\u00f6ntekij\u00e4 ja asiakas voivat ty\u00f6skentelyn eri vaiheissa katsoa, millaisia arvioita asiakkaan hyvinvoinnissa ja yhteisty\u00f6h\u00f6n liittyviss\u00e4 kokemuksissa on yhteisen matkan eri kohdissa syntynyt. Niit\u00e4 voidaan reflektoida my\u00f6s j\u00e4lkik\u00e4teen, jolloin syntyy taas uusi yhteisen reflektion ja dialogin mahdollisuus.<\/p>\n\n\n\n

Mittarit kutsuvat asiakasta reflektioon ja dialogiin<\/strong><\/h2>\n\n\n\n

Mittarit, joita palautetietoisen ty\u00f6skentelyn tueksi on kehittty, eiv\u00e4t kerro lopullista ja ainoaa \u201dtotuutta\u201d asiakkaan hyvinvoinnista eiv\u00e4tk\u00e4 yhteisty\u00f6suhteestakaan. Mittarit kutsuvat kertomaan kokemuksesta ja kertominen on aina sidoksissa kontekstiin. Asiakkaan uskallus kertoa aidoista kokemuksistaan on kytk\u00f6ksiss\u00e4 monenlaisiin tekij\u00f6ihin sek\u00e4 asiakkaan el\u00e4m\u00e4ss\u00e4, asiakasprosessissa ett\u00e4 itse kohtaamistilanteissa. Merkityksellist\u00e4 on kuitenkin, ett\u00e4 mittareihin sis\u00e4ltyv\u00e4t reflektiiviset kysymykset luovat tilaa sille, ett\u00e4 asiakas p\u00e4\u00e4see t\u00e4ss\u00e4 ja nyt kertomaan omasta voinnistaan ja yhteisty\u00f6kokemuksestaan. Riippumatta siit\u00e4, millaiseen ja miten \u201daitoon\u201d keskusteluun asiakas, lapsi tai vanhempi tilanteessa antautuu, on arvokasta, ett\u00e4 asiakkaalta kysyt\u00e4\u00e4n. Mittarink\u00e4ytt\u00f6tilanteisiin vaikuttaa osaltaan dialogisen tilan rakentuminen: asetunko vuorovaikutukseen ja kysynk\u00f6 niin, ett\u00e4 asiaakkalle syntyy luottamusta ja halu kertoa aidosti kokemuksistaan. Lastensuojelussa luottamuksen syntyminen on monesta kiinni ja voi ottaa aikaa.<\/p>\n\n\n\n

Se, mit\u00e4 asiakas vastaa mittareiden \u00e4\u00e4rell\u00e4 ja millaisiin keskusteluihin h\u00e4n hyvinvointiaan ja yhteisty\u00f6t\u00e4 arvioidessaan l\u00e4htee, vaihtelee monista syist\u00e4 johtuen. Mittareiden k\u00e4ytt\u00f6tilanteet vaativat lastensuojelun ammattilaisilta herkkyytt\u00e4 ja dialogista asennetta. Mittareiden \u00e4\u00e4rell\u00e4 syntyneen tiedon k\u00e4sittely  vaatii monipuolista  reflektointia. T\u00e4rke\u00e4\u00e4, ja lapsen suojeluteht\u00e4v\u00e4\u00e4 palvelevaa voi olla se, ett\u00e4 vanhat ty\u00f6ntekij\u00e4-asiakas -asetelmat voivat uudistua uudenlaisen ty\u00f6tavan my\u00f6t\u00e4. N\u00e4in voi my\u00f6s rakentua uudenlaisia mahdollisuuksia saada esiin lasten, nuorten ja heid\u00e4n l\u00e4heistens\u00e4 tietoa ja kokemuksia. Asiakas, niin lapsi, nuori kuin vanhempikin, voi alkaa kokea enemm\u00e4n tasavertaisuutta ty\u00f6ntekij\u00e4n kanssa. N\u00e4in voi synty\u00e4 my\u00f6s uudenlaisia mahdollisuuksia vahvistaa lapsen turvallisuutta, hyvinvointia ja osallisuutta.<\/p>\n\n\n\n

<\/p>\n\n\n\n

Tutkimushanke etsii ymm\u00e4rryst\u00e4 palautetietoisen ty\u00f6skentelyn ”suojelupotentiaalista” <\/h2>\n\n\n\n

Oleellista palautetietoista ty\u00f6skentely\u00e4 tutkivassa hankkeessa on pohtia kaikkea t\u00e4t\u00e4, luoda yhdess\u00e4 ammattilaisten kanssa ymm\u00e4rryst\u00e4 siit\u00e4, mill\u00e4 tavalla ja mill\u00e4 ehdoilla t\u00e4llainen ty\u00f6tapa auttaa suojelemaan lasta. \u00a0Meit\u00e4 kiinnostaa, voiko palautetietoinen ty\u00f6tapa osaltaan vahvistaa my\u00f6s systeemist\u00e4 ty\u00f6otetta vahvistamalla siihen kuuluvia dialogisuuden, reflektiivisyyden ja jatkuvan oppimisen periaatteita. Yhdess\u00e4 lastensuojelun ammattilaisten kanssa etsimme reittej\u00e4 palautetietoisuuden ja samalla osallisuuden lis\u00e4\u00e4miseen, vaikka maasto onkin kompleksinen.<\/p>\n\n\n\n

Blogin kirjoittaja, P\u00e4ivi Petrelius toimii ty\u00f6nohjaajana palautetietoista ty\u00f6otetta tutkivassa, It\u00e4-Suomen yliopiston, Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun ja kolmen hyvinvointialueen yhteisess\u00e4 FITFUTURA-hankkeessa.<\/p>\n\n\n\n

<\/p>\n\n\n\n

FITFUTURA – Lasta suojelevien yhteistoiminnallisten prosessien vahvistaminen palautetietoisen arvioinnin avulla – UEFConnect<\/a><\/p>\n\n\n\n

<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Olen toiminut lastensuojelun tutkimushankkeessa (FITFUTURA) tutkijana ja pilottitiimien ty\u00f6nohjaajana noin puolen vuoden ajan. Pohdin t\u00e4ss\u00e4 blogissa palautetietoisen ty\u00f6skentelyn reunaehtoja ja soveltamista lastensuojeluty\u00f6ss\u00e4. Palautetietoinen ty\u00f6skentely (FIT, feedback informed treatment) viittaa ty\u00f6tapaan, jossa ammattilainen ker\u00e4\u00e4 osana asiakasty\u00f6n kohtaamisia rutiininomaisesti palautetta asiakkaan ja ammattilaisen yhteisty\u00f6suhteesta sek\u00e4 pyyt\u00e4\u00e4 asiakasta arvioimaan omaa hyvinvointiaan ja sen kehityst\u00e4. Ty\u00f6otteen tueksi on kehitetty […]<\/p>\n","protected":false},"author":363,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"inline_featured_image":false,"footnotes":""},"categories":[1],"tags":[],"class_list":["post-66","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-yleinen"],"jetpack_featured_media_url":"","_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.xamk.fi\/sosiaalisenpuolella\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/66","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.xamk.fi\/sosiaalisenpuolella\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.xamk.fi\/sosiaalisenpuolella\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.xamk.fi\/sosiaalisenpuolella\/wp-json\/wp\/v2\/users\/363"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.xamk.fi\/sosiaalisenpuolella\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=66"}],"version-history":[{"count":21,"href":"https:\/\/blogit.xamk.fi\/sosiaalisenpuolella\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/66\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":95,"href":"https:\/\/blogit.xamk.fi\/sosiaalisenpuolella\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/66\/revisions\/95"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.xamk.fi\/sosiaalisenpuolella\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=66"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.xamk.fi\/sosiaalisenpuolella\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=66"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.xamk.fi\/sosiaalisenpuolella\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=66"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}