{"id":53,"date":"2025-06-17T08:10:35","date_gmt":"2025-06-17T05:10:35","guid":{"rendered":"https:\/\/blogit.xamk.fi\/sosiaalisenpuolella\/?p=53"},"modified":"2025-06-17T13:26:14","modified_gmt":"2025-06-17T10:26:14","slug":"sense-and-sensibility-miten-jarki-ja-tunne-yhdistyvat-inhimillisessa-lastensuojelussa-tutkimuksessa-ja-kehittamisessa","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.xamk.fi\/sosiaalisenpuolella\/2025\/06\/17\/sense-and-sensibility-miten-jarki-ja-tunne-yhdistyvat-inhimillisessa-lastensuojelussa-tutkimuksessa-ja-kehittamisessa\/","title":{"rendered":"Sense and Sensibility &#8211; miten j\u00e4rki ja tunne yhdistyv\u00e4t inhimillisess\u00e4 lastensuojelussa, tutkimuksessa ja kehitt\u00e4misess\u00e4?"},"content":{"rendered":"\n<figure class=\"wp-block-gallery has-nested-images columns-default is-cropped wp-block-gallery-1 is-layout-flex wp-block-gallery-is-layout-flex\">\n<figure class=\"wp-block-image size-large\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" width=\"1024\" height=\"768\" data-id=\"56\" src=\"https:\/\/blogit.xamk.fi\/sosiaalisenpuolella\/wp-content\/uploads\/sites\/63\/2025\/06\/1000004369-1024x768.jpg\" alt=\"\" class=\"wp-image-56\" srcset=\"https:\/\/blogit.xamk.fi\/sosiaalisenpuolella\/wp-content\/uploads\/sites\/63\/2025\/06\/1000004369-1024x768.jpg 1024w, https:\/\/blogit.xamk.fi\/sosiaalisenpuolella\/wp-content\/uploads\/sites\/63\/2025\/06\/1000004369-300x225.jpg 300w, https:\/\/blogit.xamk.fi\/sosiaalisenpuolella\/wp-content\/uploads\/sites\/63\/2025\/06\/1000004369-768x576.jpg 768w, https:\/\/blogit.xamk.fi\/sosiaalisenpuolella\/wp-content\/uploads\/sites\/63\/2025\/06\/1000004369-1536x1152.jpg 1536w, https:\/\/blogit.xamk.fi\/sosiaalisenpuolella\/wp-content\/uploads\/sites\/63\/2025\/06\/1000004369-2048x1536.jpg 2048w, https:\/\/blogit.xamk.fi\/sosiaalisenpuolella\/wp-content\/uploads\/sites\/63\/2025\/06\/1000004369-624x468.jpg 624w\" sizes=\"auto, (max-width: 1024px) 100vw, 1024px\" \/><figcaption class=\"wp-element-caption\">Laura Yliruka kertoi konferenssissa systeemisen lastensuojelun kehitt\u00e4mispolusta. <\/figcaption><\/figure>\n<\/figure>\n\n\n\n<p>Padovassa pidettiin t\u00e4n\u00e4\u00e4n 17.6. 2025 kansainv\u00e4linen sosiaality\u00f6n k\u00e4yt\u00e4nt\u00f6tutkimuksen konferenssi, jossa k\u00e4sitell\u00e4\u00e4n &#8221;Sense and sensibility&#8221; -l\u00e4hestymistapaa lasten ja perheiden sosiaality\u00f6ss\u00e4. Konferenssiin osallistuu asiantuntijoita eri puolilta Eurooppaa. Tarkastelussa ovat Sense and Sensibility &#8211; ajatteluun perustuvat k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n sovellukset lastensuojelussa ja lapsiperheiden palveluissa.<\/p>\n\n\n\n<p>Konferenssissa kysyt\u00e4\u00e4n, miten &#8221;j\u00e4rki&#8221; eli teoreettiset viitekehykset, suunnitteluprosessit, raportointi ja arviointi voi el\u00e4\u00e4 taspainossa &#8221;tunteiden&#8221;, eli inhimillisyyden periaatteen kanssa kun ty\u00f6skennell\u00e4\u00e4n haavoittuvassa asemassa olevien lasten, nuorten ja perheiden kanssa.<\/p>\n\n\n\n<p>Konfrenssia em\u00e4nn\u00f6i Italiassa kansallisesti toimiva P.I.P.P.I.- ohjelma, joka on olemassaolonsa,  11 vuoden aikana kehittynyt tutkimus-interventiohankkeesta kansalliseksi politiikaksi. Ministeri\u00f6n ja akateemisen maailman pitk\u00e4j\u00e4nteisen yhteisty\u00f6n seurauksena ohjelmasta on tullut t\u00e4rke\u00e4 osa italialaista hyvinvointipolitiikkaa.Padovan konferenssin taustalla on sosiaality\u00f6n k\u00e4yt\u00e4nt\u00f6tutkijoiden kansainv\u00e4lisen verkoston yhdess\u00e4 julkaisema kirja &#8221;Sense and Sensibility in Social Work with Families and Children&#8221;. <\/p>\n\n\n\n<p>Sense and sensibility &#8211; l\u00e4hestymistavan yhdist\u00e4vi\u00e4 teemoja ovat suhdeperustainen ty\u00f6ote, joka perustuu osallisuuteen ja yhteiskehitt\u00e4miseen, pyrkimykseen palveluidenk\u00e4ytt\u00e4jien valtaistamiseen k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6iss\u00e4 ja tutkimuksessa sek\u00e4  huomion kiinnitt\u00e4miseen rakenteellisiin vastavoimiin, jotka est\u00e4v\u00e4t my\u00f6nteist\u00e4 muutosta ja hyvinvointia.<\/p>\n\n\n\n<p>Sense and sensibility -kirja avaa uusia n\u00e4k\u00f6kulmia suomalaisellekin lastensuojelulle t\u00e4rkeisiin teemoihin ja kysymyksiin. Oleellinen ydin on kysymys, miten pit\u00e4\u00e4 kiinni sosiaality\u00f6n sitoumuksesta ihmisoikeuksiin ja oikeudenmukaisuuteen vallitsevan hallinnallisuutta ja tehokkuutta korostavan new-public management -ajattelun paineessa? Miten v\u00e4ltt\u00e4\u00e4 sosiaality\u00f6n eroosio &#8221;k\u00e4ytt\u00e4ytymisen muutosprojekteiksi&#8221;? Miten tunnistaa politiikkatoimien alla vaikuttavat arvot ja niiden ei-aiotut, kielteiset seuraukset? Miten pit\u00e4\u00e4 yhteiskunnallinen n\u00e4k\u00f6kulma osana eettist\u00e4 ja suhdeperustaista sosiaality\u00f6n k\u00e4yt\u00e4nt\u00f6\u00e4?<\/p>\n\n\n\n<p>Kirjassa &#8221;Sense and Sensibility in social work&#8221; on 11 artikkelia. Kirjan ensimm\u00e4isess\u00e4 artikkelissa Brid Featherstone, Anna Gupta ja Kate Morris tiivist\u00e4v\u00e4t sosiaalisista kytk\u00f6ksist\u00e4 tietoisen lastensuojelun ydinkysymyksi\u00e4. Heid\u00e4n kysymyksens\u00e4 kumpuavat brittil\u00e4isen lastensuojelun todellisuudesta, mutta kysymykset ovat t\u00e4rkeit\u00e4 ja niill\u00e4 on relevanssia my\u00f6s meille. Kysymyksi\u00e4 kansalliselle tasolle ja politiikkaohjaukselle: <\/p>\n\n\n\n<ul class=\"wp-block-list\">\n<li>Keit\u00e4 asiakkaaksi tulevat lapset ja nuoret ovat ja mik\u00e4 on asiakkaaksi tulon yhteys perheiden yhteiskunnalliseen eriarvoisuuteen?<\/li>\n\n\n\n<li>Millaista vastuuta sosiaalipolitiikan tulisi ottaa lasten, nuorten ja perheiden k\u00e4rsimyksest\u00e4?<\/li>\n\n\n\n<li>Onko lapsiperheill\u00e4 taloudellisen selviytymisen edellytykset?<\/li>\n\n\n\n<li>Pystyv\u00e4tk\u00f6 perheiden aikuiset ty\u00f6llistym\u00e4\u00e4n?<\/li>\n\n\n\n<li>Onko asumisen taso riitt\u00e4v\u00e4\u00e4 ja onko asuminen kohtuuhintaista? <\/li>\n\n\n\n<li>Kuinka turvallisia lasten, nuorten ja perheiden asuinymp\u00e4rist\u00f6t ovat?<\/li>\n\n\n\n<li>Millaista julkista ja ep\u00e4virallista tukea lapsiperheille on tarjolla?<\/li>\n\n\n\n<li>Millaisia kokemuksia lapsiperheill\u00e4 on palveluista?<\/li>\n\n\n\n<li>Miten marginalisoituihin ryhmiin suhtaudutaan ja miten heit\u00e4 kuullaan?<\/li>\n<\/ul>\n\n\n\n<p>Kysymyksi\u00e4 organisaatioille  ja yksitt\u00e4isille ammattilaisille: <\/p>\n\n\n\n<ul class=\"wp-block-list\">\n<li>Miten kipeist\u00e4 asioista voidaan keskustella osallistavasti ja h\u00e4pe\u00e4\u00e4 v\u00e4ltt\u00e4en?<\/li>\n\n\n\n<li> Miten ammattilaisten henkil\u00f6kohtaiset arvot ja oletukset vaikuttavat ty\u00f6h\u00f6n?<\/li>\n\n\n\n<li>Miten vallalla oleva keskustelu ja politiikkaohjelmista k\u00e4yt\u00e4nt\u00f6ihin heijastuvat arvot vaikuttavat ajatteluun ja p\u00e4\u00e4t\u00f6ksentekoon lastensuojelun arjen k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6iss\u00e4?<\/li>\n\n\n\n<li>Tuetaanko ty\u00f6ntekij\u00f6it\u00e4 ty\u00f6skentelem\u00e4\u00e4n suhdeperustaisesti ja reflektoimaan kriittisesti ty\u00f6k\u00e4yt\u00e4nt\u00f6j\u00e4?<\/li>\n\n\n\n<li>Miten k\u00f6yhyyden ja muiden eriarvoistavien voimien, kuten rasismin ja seksismin vaikutukset huomioidaan ty\u00f6skentelyss\u00e4 lasten ja perheiden kanssa?<\/li>\n\n\n\n<li>Miten ty\u00f6ntekij\u00e4t reflektoivat omaa vallank\u00e4ytt\u00f6\u00e4\u00e4n ja sen vaikutuksia? Lis\u00e4\u00e4k\u00f6 vai lievitt\u00e4\u00e4k\u00f6 tapa k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 valtaa perheiden h\u00e4pe\u00e4n ja n\u00f6yryytyksen tunteita?<\/li>\n\n\n\n<li>Onko muita tapoja ty\u00f6skennell\u00e4 perheiden kanssa kuin lapsi- ja perhekohtainen casety\u00f6 ja kotik\u00e4ynnit?<\/li>\n<\/ul>\n\n\n\n<p>Kirjan t\u00e4rke\u00e4 ydinviesti on, ett\u00e4 asiakkaaksi tulevat lapset, nuoret ja perheet ovat paljon enemm\u00e4n ja muutakin kuin asiakkaita. Kun sosiaality\u00f6t\u00e4 ja lastensuojelua uudistetaan, syv\u00e4llisi\u00e4 ja t\u00e4rkeit\u00e4 uudistuksia voitaisiin l\u00f6yt\u00e4\u00e4 kysym\u00e4ll\u00e4 my\u00f6s kysymyksi\u00e4, jotka siirt\u00e4v\u00e4t huomion palveluista ja prosesseista ihmisten el\u00e4m\u00e4\u00e4n, mahdollisuuksiin, kokemuksiin ja kertomuksiin: <\/p>\n\n\n\n<ul class=\"wp-block-list\">\n<li>Mit\u00e4 lapset, nuoret ja perheet tarvitsevat toinen toisiltaan, paikallisilta yhteis\u00f6ilt\u00e4\u00e4n ja valtiolta voidakseen kukoistaa?<\/li>\n\n\n\n<li>Millaisia foorumeita voidaan rakentaa moniulotteisten, interventionistisesta kielenk\u00e4yt\u00f6st\u00e4 irrottautuvien kertomusten kertomiselle ja kuulemiselle lasten, nuorten ja perheiden kanssa?<\/li>\n\n\n\n<li>Miten lapset, nuoret ja perheet voivat auttaa paikallisia ja kansallisia viranomaisia ty\u00f6skentelem\u00e4\u00e4n paremmin?<\/li>\n\n\n\n<li>Miten lasten hyvinvointia ja turvallisuutta voidaan tukea kest\u00e4v\u00e4sti siten ett\u00e4 lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin yhteiskunnalliset kytk\u00f6kset huomioidaan ty\u00f6skentelyss\u00e4 ja politiikkaohjelmissa?<\/li>\n<\/ul>\n\n\n\n<p>Millaisia sosiaalisia innovaatioita t\u00e4llaiset \u201dparadigmatason\u201d kysymykset voisivat olla tuottamassa? Kirja on t\u00e4rke\u00e4 puheenvuoro sek\u00e4 lastensuojeluun asiakkaaksi tulevien osallisuuden ett\u00e4 oikeudenmukaisuuteen ja inhmillisyyteen sitoutuvan sosiaality\u00f6n puolesta. <\/p>\n\n\n\n<figure class=\"wp-block-image\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" width=\"768\" height=\"1024\" src=\"https:\/\/blogit.xamk.fi\/sosiaalisenpuolella\/wp-content\/uploads\/sites\/63\/2025\/06\/1000004361-768x1024.jpg\" alt=\"\" class=\"wp-image-62\" srcset=\"https:\/\/blogit.xamk.fi\/sosiaalisenpuolella\/wp-content\/uploads\/sites\/63\/2025\/06\/1000004361-768x1024.jpg 768w, https:\/\/blogit.xamk.fi\/sosiaalisenpuolella\/wp-content\/uploads\/sites\/63\/2025\/06\/1000004361-225x300.jpg 225w, https:\/\/blogit.xamk.fi\/sosiaalisenpuolella\/wp-content\/uploads\/sites\/63\/2025\/06\/1000004361-1152x1536.jpg 1152w, https:\/\/blogit.xamk.fi\/sosiaalisenpuolella\/wp-content\/uploads\/sites\/63\/2025\/06\/1000004361-1536x2048.jpg 1536w, https:\/\/blogit.xamk.fi\/sosiaalisenpuolella\/wp-content\/uploads\/sites\/63\/2025\/06\/1000004361-624x832.jpg 624w, https:\/\/blogit.xamk.fi\/sosiaalisenpuolella\/wp-content\/uploads\/sites\/63\/2025\/06\/1000004361-scaled.jpg 1920w\" sizes=\"auto, (max-width: 768px) 100vw, 768px\" \/><\/figure>\n\n\n\n<p>Kirjoittaja: P\u00e4ivi Petrelius<\/p>\n\n\n\n<p>L\u00e4hde:  Sara Serbati, Edgar Marthinsen and Brid Featherstone (2025) Sense and Sensibility in Social Work with Families and Children. European perspectives on Developments in Child Protection and Welfare. Bristol University Press and The European Social Work Research Association (ESWRA). <\/p>\n\n\n\n<p><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Padovassa pidettiin t\u00e4n\u00e4\u00e4n 17.6. 2025 kansainv\u00e4linen sosiaality\u00f6n k\u00e4yt\u00e4nt\u00f6tutkimuksen konferenssi, jossa k\u00e4sitell\u00e4\u00e4n &#8221;Sense and sensibility&#8221; -l\u00e4hestymistapaa lasten ja perheiden sosiaality\u00f6ss\u00e4. Konferenssiin osallistuu asiantuntijoita eri puolilta Eurooppaa. Tarkastelussa ovat Sense and Sensibility &#8211; ajatteluun perustuvat k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n sovellukset lastensuojelussa ja lapsiperheiden palveluissa. Konferenssissa kysyt\u00e4\u00e4n, miten &#8221;j\u00e4rki&#8221; eli teoreettiset viitekehykset, suunnitteluprosessit, raportointi ja arviointi voi el\u00e4\u00e4 taspainossa &#8221;tunteiden&#8221;, eli [&hellip;]<\/p>\n","protected":false},"author":363,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"inline_featured_image":false,"footnotes":""},"categories":[1],"tags":[],"class_list":["post-53","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-yleinen"],"jetpack_featured_media_url":"","_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.xamk.fi\/sosiaalisenpuolella\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/53","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.xamk.fi\/sosiaalisenpuolella\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.xamk.fi\/sosiaalisenpuolella\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.xamk.fi\/sosiaalisenpuolella\/wp-json\/wp\/v2\/users\/363"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.xamk.fi\/sosiaalisenpuolella\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=53"}],"version-history":[{"count":6,"href":"https:\/\/blogit.xamk.fi\/sosiaalisenpuolella\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/53\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":64,"href":"https:\/\/blogit.xamk.fi\/sosiaalisenpuolella\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/53\/revisions\/64"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.xamk.fi\/sosiaalisenpuolella\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=53"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.xamk.fi\/sosiaalisenpuolella\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=53"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.xamk.fi\/sosiaalisenpuolella\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=53"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}