Hyvinvoinnin edistämisen (YAMK) opiskelijat pohtivat lukuvuoden päätteeksi, mitä ajatuksia opintojen ensimmäisestä vuodesta on jäänyt. Pohdinnan alla olivat opintojen myötä vahvistuneet visiot ja arvot, haasteet ja esteet, joita opintojen varrella on selätetty, vahvuudet, joita itsestä ja ryhmästä on löytynyt sekä tulevaisuuden suunnat ja seuraavat askeleet kun opinnot ja elämä tästä jatkuvat.

Millaisia visioita ja arvoja olemme löytäneet?

Kun lähdimme sosiaalialan ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon opintomatkalle, emme täysin tienneet, mitä kaikkea se meiltä vaatisi – ja mitä kaikkea se meille antaisi. Ensimmäinen vuosi on ollut täynnä yhteisiä keskusteluja, kohtaamisia, uuden oppimista ja vanhan kyseenalaistamista. Sen myötä olemme löytäneet tärkeitä visioita ja arvoja, jotka ohjaavat meitä niin ammattilaisina kuin ihmisinä.

Osallisuuden ja dialogisuuden merkitys on noussut vahvasti esiin. Haluamme rakentaa yhteiskuntaa, jossa jokainen tulee kuulluksi ja jossa vuorovaikutus on aitoa, tasavertaista ja kunnioittavaa. Tämä vaatii kykyä pysähtyä ja kuunnella – ei vain puhua. Yksi voimakkaimmista oivalluksistamme on ollut tarve irrottautua “paremmin tietämisen” tai asiantuntijaroolin vallasta. Aito kohtaaminen perustuu luottamukseen ja yhteiseen oppimiseen, ei valmiisiin vastauksiin. Asiantuntijuus ei tarkoita ylemmyyttä – vaan kykyä olla mukana keskeneräisessä prosessissa.

Asenteet, ennakkoluulot ja stereotypiat vaikuttavat helposti tiedostamattakin. Olemme pohtineet, kuinka voimme jokapäiväisessä työssämme purkaa näitä rakenteita ja edistää yhdenvertaisuutta – niin asiakastyössä kuin työyhteisöissäkin.

Sosiaalialan työ on usein monimutkaista ja monitasoista. Olemme oppineet katsomaan ilmiöitä laajemmasta näkökulmasta, hahmottamaan kokonaisuuksia ja ymmärtämään, miten yksittäiset tilanteet linkittyvät laajempiin rakenteisiin ja yhteiskunnallisiin kysymyksiin.

Matka asiantuntijuuteen kulkee usein epävarmuuden ja riittämättömyyden tunteiden kautta. Siksi itsemyötätunto – armollisuus itseä kohtaan – on noussut tärkeäksi arvoksi. Se ei tarkoita välinpitämättömyyttä, vaan kykyä hyväksyä inhimillisyys myös itsessä.

Kaikkea ei voi eikä tarvitse ratkaista heti tai yksin. Olemme oppineet sietämään epävarmuutta ja kompleksisuutta – ja hyväksymään sen osaksi sekä asiakastyötä että omaa ammatillista kasvua.

Toivo on sosiaalialan työssä elintärkeä voimavara. Se ei ole naiivia optimismia, vaan syvää uskoa siihen, että muutos on mahdollinen. Meidän tehtävämme on ylläpitää ja vahvistaa sitä toivoa, jota asiakkaat joskus itsekin epäilevät. Elämä ei ole aina ennustettavaa tai reilua. Siksi myös resilienssin – psyykkisen palautumiskyvyn ja sopeutumisen – vahvistaminen on keskeinen osa työtämme. Se koskee niin asiakkaita kuin meitä ammattilaisina.

Yksin ei kukaan voi vastata monimutkaisiin haasteisiin. Moniammatillisuus ja yhteistyö ovat meille enemmän kuin työmuoto – ne ovat tapa toimia, arvovalinta. Luotamme siihen, että parhaat ratkaisut syntyvät yhdessä.

Haasteet ja esteet, joita olemme selättäneet

Ensimmäisen opiskeluvuoden alussa tuli paljon informaatiota, jota oli vaikea ottaa haltuun. Monet opiskelussa tarvittavat alustat ja järjestelmät, sekä hybridiopetuksen kokonaisuudet, saatiin kuitenkin yhdessä ryhmänä avattua. Ryhmän tuki ja apu auttaa selvittämään niin teknisiä, kuin opintoihin liittyviä pohdintoja. Kannattaa siis pyytää apua ja olla mukana keskusteluissa.

Aluksi tehtävät ja ajatus opinnoista kauhistuttivat vaativuudellaan. Rimakauhu selätettiin kuitenkin positiivisten palautteiden ja itsetunnon kasvun avulla. Oli myös tärkeää ymmärtää, ettei kaikkea tarvitse ottaa haltuun heti. Aikataulua voi myös muokata oman jaksamisen ja elämäntilanteen mukaan. Valmistuminen kahdessa vuodessa on vain suositus.

Aluksi piti sietää ylätason opetusta, jonka jälkeen siirryttiin käytännön läheisempiin opintoihin. Ei siis kannata luovuttaa heti ensimmäisen puolen vuoden aikana! Matkan varrella oli myös totuttelemista erilaisiin opetustapoihin. Toisaalta on ollut myös rikkaus, että esimerkiksi tehtävät ovat olleet erilaisia.

Teamsin kautta osallistujien on ollut hankalaa kuulla ja osallistua luokassa tapahtuvaan keskusteluun, mutta omissa teams-ryhmissä osallistuminen oli mutkattomampaa. Ryhmätöissä aikataulujen suunnittelu oli vaativaa, mutta kannattavaa. Koemme että pienestä ryhmästä on saanut paljon vertaistukea. Kaikilla on ollut samanlainen sitoutuminen opiskeluun, joten aikataulutkin on saatu sovittua ja tarvittaessa osallistumisesta on joustettu.

Vahvuudet, joita olemme itsessämme ja ryhmässä tunnistaneet

Opintojen aikana ryhmä on löytänyt monia vahvuuksia sekä ryhmästä kokonaisuutena että itsestään. Ryhmä on monista eri sektorin ammattilaisista koostuva ryhmä, jossa jokaisen ääni pääsee kuuluviin ja jokaisen ammattitaitoa arvostetaan. Psykologinen turvallisuus on ollut vahva alusta lähtien, ja on ollut rohkeutta jakaa omia asioitaan ryhmässä ja lupa olla keskeneräinen. Koko ryhmän oppimisen halu näkyy tekemisessä, ja toisia on tuettu opintojen etenemisessä. Olemme luottaneet siihen, että ammattilaisina jokainen hoitaa oman osuutensa. Ryhmän vahvuutta on kasata ryhmätehtävistä yhtenäinen kokonaisuus, ja täydentää toinen toistensa osaamista. Tarvittaessa ryhmä sekä opettaja venyy ja joustaa kuin purkka.

YAMK-opintojen todettiin olevan henkilökohtaisemmat opinnot, kuin perusopinnot olivat. Työkokemuksen kautta saatu ammattitaito sekä halu kehittyä, kehittää ja vaikuttaa asioihin näkyy opiskelijoita eteenpäin vievänä voimana. Teoriasta on saatu vahvistusta omalle tekemiselle ja ammatillinen itsetunto on kasvanut kohisten. Vahvuuksissa korostuu eniten itsemyötätunto, huumori, inhimillisyys, toisten tukeminen ja kohtaamisen taidot, jotka ovat sosiaalialan selkäranka. Jokaisella opiskelijalla olisi hyvä olla vahvat pakaralihakset yhdistettynä hyvään keskittymiskykyyn, sillä tehtävien äärellä istuminen on ajoittain vaativaa.

Millaisin askelin kohti tulevaa?

Tulevasta lukuvuodesta aiomme selvitä ottamalla tehtävän kerrallaan, rennolla asenteella. Luotamme omaan tekemiseen ja siedämme epävarmuutta. Etenemme pienin ja kevein askelin.

Seuraavia askeleita matkalla kohti visiotamme on opintojen loppuun saattaminen ja sitoutuminen oppimisprosessiin. Näin saavutamme tavoitteemme, joka on jatkuvan kehittymisen myötä rakentuva asiantuntijuus sosiaalialalla. Moniammatillisen yhteistyön lisäämisestä lupaamme olla innostuneita kuulemaan ja suhtautumaan uteliaasti siihen, mitä ympärillä tapahtuu.  Sitoudumme asiakkaan hyvinvoinnin vahvistamisen lisäksi myös oman hyvinvoinnin vahvistamiseen. Pyrimme tietoisesti vahvistamaan avointa vuorovaikutusta, sillä dialogi, turvallinen tila ja aito vuorovaikutus rakentuvat pienistä teoista, kuten huomenen toivottamisesta. Kun rohkeasti tuo esiin omaa epävarmuutta ja epätietoisuutta, madaltaa se kynnystä myös muille kertoa avoimesti omia kokemuksiaan. Opiskeluryhmästä saatu vertaistuki on kantava voima, kun opinnot tuntuvat raskailta. Opintojen edetessä on hyvä muistaa sananlasku: ”Jaettu ilo on kaksinkertainen ilo ja jaettu huoli vain puolet huolesta”, sillä ”Toivo elää vuorovaikutuksessa.”

Tuleville hyvinvoinnin ja osallisuuden edistämisen opiskelijoille toivomme, että lähdette opintoihin avoimin mielin ja löydätte itsemyötätuntoa ja iloa opiskeluun!

Terveisin Hyvinvoinnin edistäjät, SOKV24SY 😊