{"id":176,"date":"2021-12-20T19:04:17","date_gmt":"2021-12-20T17:04:17","guid":{"rendered":"https:\/\/blogit.xamk.fi\/datalab\/?p=176"},"modified":"2021-12-20T19:04:17","modified_gmt":"2021-12-20T17:04:17","slug":"frekvensseja-kuvaava-puudiagrammi","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.xamk.fi\/datalab\/2021\/12\/20\/frekvensseja-kuvaava-puudiagrammi\/","title":{"rendered":"FREKVENSSEJ\u00c4 KUVAAVA PUUDIAGRAMMI"},"content":{"rendered":"\n

Puudiagrammi on k\u00e4tev\u00e4 ty\u00f6kalu, jota voidaan hy\u00f6dynt\u00e4\u00e4 esimerkiksi kyselytutkimuksen analysoinnissa. Puudiagrammi kuvaa selke\u00e4sti muuttujien jakautumista sek\u00e4 n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 lis\u00e4ksi niiden arvot ja frekvenssit.<\/p>\n\n\n\n

\"\"
Kuva 1. Esimerkki puudiagrammista<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Puudiagrammin tekoon l\u00f6ytyy ohjeistus: Introduction to vtree<\/em><\/a>(Barrowman 2021). Barrowmanin opas toimi pohjana puudiagrammin luomisessa R-Studiolla.<\/p>\n\n\n\n

Data<\/strong><\/p>\n\n\n\n

Puudiagrammi toimii parhaiten tarkasteltaessa ep\u00e4jatkuvia muuttujia. Kyseist\u00e4 diagrammia luodessa k\u00e4ytettiin Armeniassa sijaitsevien anniskeluravintoloiden ja niihin kohdistuneen kyselytutkimuksen tuloksia<\/a> (Hambardzumyan. 2017). Yll\u00e4 olevassa puudiagrammissa on esiteltyn\u00e4 vastaajien sukupuoli, ik\u00e4 ja syy k\u00e4yd\u00e4 ravintolassa.<\/p>\n\n\n\n

Puudiagrammien tarkastelussa tulee muuttujien arvojoukkojen olla riitt\u00e4v\u00e4n suppeita. Tarkasteltaessa jatkuvia muuttujia arvojoukot saattavat hyvin usein olla liian laajoja. T\u00e4st\u00e4 syyst\u00e4 muuttujat kannattaa muuntaa ep\u00e4jatkuviksi muuttujiksi. T\u00e4ss\u00e4 tapauksessa esimerkiksi ik\u00e4 oli jatkuva muuttuja, joka muunnettiin ik\u00e4luokaksi.<\/p>\n\n\n\n

Diagrammin luominen k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4<\/strong><\/p>\n\n\n\n

Puudiagrammin luominen R-Studiossa on yksinkertaista ja funktion avulla viel\u00e4 yksinkertaisempaa ja nopeampaa. Funktion luominen mahdollistaa sen, ett\u00e4 k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 k\u00e4skytykseen tarvitsee sy\u00f6tt\u00e4\u00e4 vain halutut sarakkeet, eli muuttujat, joita puudiagrammin avulla halutaan tarkastella.<\/p>\n\n\n\n

\"\"
Kuva 2. Puudiagrammin luominen.<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

K\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n kannalta ongelmallista oli, ett\u00e4 puudiagrammia ei saatu n\u00e4kym\u00e4\u00e4n muuten, kuin k\u00e4\u00e4nt\u00e4m\u00e4ll\u00e4 RMD-tiedosto HTML-tiedostoksi. Tarvittaessa puudiagrammi saadaan kopioitua esimerkiksi Word-tiedostoon. Puudiagrammi on my\u00f6s kuvana iso, joten muuttujien lis\u00e4\u00e4ntyess\u00e4 kannattaa puudiagrammi piirt\u00e4\u00e4 pitkitt\u00e4in. Poikittain piirrett\u00e4ess\u00e4 arvojen ja frekvenssien tarkastelu voi olla vaikeaa sill\u00e4 kuva on pieni.<\/p>\n\n\n\n

Tulevaisuudessa hy\u00f6dyllist\u00e4 olisi my\u00f6s luoda ty\u00f6kalu, jolla R-kielt\u00e4 osaamatonkin henkil\u00f6 kykenee luomaan puudiagrammin esimerkiksi Excel-taulukon pohjalta.<\/p>\n\n\n\n

L\u00e4hteet<\/strong><\/p>\n\n\n\n

Barrowman, N. 2021. Introduction to vtree. Opas. P\u00e4ivitetty 3.10.2021. Saatavissa: https:\/\/cran.r-project.org\/web\/packages\/vtree\/vignettes\/vtree.html<\/a> [viitattu 12.12.2021].<\/p>\n\n\n\n

Hambardzumyan, E. 2017. Armenian Pub Survey. Data. P\u00e4ivitetty 17.3.2017. Saatavissa: https:\/\/www.kaggle.com\/erikhambardzumyan\/pubs<\/a> [viitattu 12.12.2021].<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Puudiagrammi on k\u00e4tev\u00e4 ty\u00f6kalu, jota voidaan hy\u00f6dynt\u00e4\u00e4 esimerkiksi kyselytutkimuksen analysoinnissa. Puudiagrammi kuvaa selke\u00e4sti muuttujien jakautumista sek\u00e4 n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 lis\u00e4ksi niiden arvot ja frekvenssit. Puudiagrammin tekoon l\u00f6ytyy ohjeistus: Introduction to vtree(Barrowman 2021). Barrowmanin opas toimi pohjana puudiagrammin luomisessa R-Studiolla. Data Puudiagrammi toimii parhaiten tarkasteltaessa ep\u00e4jatkuvia muuttujia. Kyseist\u00e4 diagrammia luodessa k\u00e4ytettiin Armeniassa sijaitsevien anniskeluravintoloiden ja niihin kohdistuneen kyselytutkimuksen […]<\/p>\n","protected":false},"author":301,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"inline_featured_image":false,"footnotes":""},"categories":[1],"tags":[],"class_list":["post-176","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-yleinen"],"jetpack_featured_media_url":"","_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.xamk.fi\/datalab\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/176","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.xamk.fi\/datalab\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.xamk.fi\/datalab\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.xamk.fi\/datalab\/wp-json\/wp\/v2\/users\/301"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.xamk.fi\/datalab\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=176"}],"version-history":[{"count":2,"href":"https:\/\/blogit.xamk.fi\/datalab\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/176\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":180,"href":"https:\/\/blogit.xamk.fi\/datalab\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/176\/revisions\/180"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.xamk.fi\/datalab\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=176"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.xamk.fi\/datalab\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=176"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.xamk.fi\/datalab\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=176"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}