Tässä blogikirjoituksessa mainitsen muutamia yleisemmin käytettyjä etäosallistumiskeinoja. Käytän tätä kirjoitusta tukena kertoessani Päivi Korhosen opiskelijaryhmälle etäosallistumisen mahdollisuuksista niin koululla kuin työpaikalla, tai itsenäisesti.

Käytetään koulun tunnuksilla (kutsuja voi laittaa sähköpostitse, eikä osallistuvalla tarvitse olla tunnusta), ohjelma ladattavissa Office 2013 -ohjelmapaketin mukana portal.office.comista. Mobiililaitteille (Android, iOS, Windows) löytyy sovelluskaupasta.

Enemmän tarkoitettu kokoustamiseen, soveltuu myös kouluttamiseen. Viikkopalavereita voi pitää hyvin Skype for Businessin kautta. Etuna on työsähköpostin kalenteriin kytkettävät onlinekokoukset, joihin voi laittaa suoraan kutsun Outlookilla, ja saada ilmoituksen kun kokous on alkamassa. Ilmoituksesta on helppo siirtyä kokoustilaan.

Skype for Business: Paras käyttökohde oman kokemuksen perusteella: viikko- tai työryhmäpalaverit.

Videopuhelut ja pikaviestittely Microsoft-tilin avulla. Organisaatiotunnus ei toimi tähän. Sovelluksen ja tunnuksen saa kuka vaan tietokoneelleen ja mobiililaitteeseensa, ja on helppoa tehdä oma pikaviestintäporukka sekä nähdä ketkä online.

Skype: Paras käyttökohde oman kokemuksen perusteella: opiskelijoiden omat tapaamiset verkossa, tai mobiililaitteiden välillä online-kokoustaminen

Verkkokouluttamiseen. Koulu tarjoaa opettajalle oman verkkohuoneen, yleensä muotoa http://flax.kyamk.fi/kyamketunimisukunimi. Huoneessa voi jakaa näyttöä, esitystä, valkotaulua, äänestyksiä, tai esimerkiksi tiedostoja. Hallinnoija kirjautuu (tarvii maksullisen lisenssin tunnukselleen), muut kirjautuvat vieraana. Tarvitsee yleensä hieman etukäteistutustumista ja tutut laitteet, jotta äänien kanssa ei tule ongelmia. Tietokone ei tarvitse ohjelmaa, vaan toimii selaimen kautta. Mobiililaitteille löytyy sovellus sovelluskaupasta.

 

Adobe Connect: Paras käyttökohde oman kokemuksen perusteella: koulutuksen pitäminen verkossa, tai tapaaminen ryhmän kesken (jos kaikki osaavat käyttää sujuvasti verkkoliittymää ja äänilaitteita)

Tarvitsee kalliit videoneuvottelulaitteet (tv tai projektori ja kangas, kamera, pöytämikrofoni, kaukosäädin), jotka ovat yleensä tietyissä neuvottelutiloissa, joita voi olla vaikea varata kun ovat niin käytettyjä. Voidaan jakaa videota ja ääntä, sekä tietokoneen näyttöä. Voidaan käyttää joko kahdenvälistä yhteyttä, tai monipisteneuvottelua. Toimii hyvin ryhmien välisissä yhteyksissä (max 6, etukäteen tilattava ylläpitäjältä), koska kuva on yleensä tarkka ja ääni kuuluu hyvin jos mikrofoni on aseteltu oikein. Yhteys otetaan puheluna, ja mikki pitää osata kytkeä pois mykistyksestä.

Videoneuvottelu: Paras käyttökohde oman kokemuksen perusteella: isommat yksikköpalaverit, yhteiset koulutukset tai tapaamiset eri koulujen ryhmien välillä

Mobiililaitteilla tehty videolähetys, jota voi seurata Periscope-sovelluksella omasta mobiililaitteesta.  Periscopessa toimii samalla myös chat ja lähetykset on mahdollista tallentaa Katch-palvelulla. Palvelu toimii Twitterin kanssa yhdessä ja sen tunnuksilla. Kuka vaan voi lähettää mistä vaan, kunhan on wifi- tai datayhteys. Lähetykset ovat yleisemmin yksityisiltä henkilöiltä, mutta myös organisaatiokohtaista lähettämistä on yhä enemmän. Periscopessa ei voi jakaa näyttöä tai dokumentteja, vaan yleensä kuvataan ja otetaan ääntä joko lähettäjästä tai paikasta, josta videolähetys on. Toki kameran voi suunnata myös projektorin kuvaan seinällä, mutta tarkkuus voi olla huonoa. Periscope sopii keskustelevaan luentomaiseen lyhyeen kouluttamiseen tai tieto- tai tiedotusiskuihin, mutta kokoustamiseen ei juurikaan. Moniin tapahtumiin voi etäosallistua Periscopen avulla eikä tarvitse ajaa paikan päälle.

Periscope: Paras käyttökohde oman kokemuksen perusteella: etäseuraaminen tapahtumissa tai verkkotietoiskujen tilaaminen ja katsominen päivittäin

Useasti tapahtumilla on nykyään omat avainsanat sosiaalisessa mediassa. Julkaisuja tehdään paljon, ja niiden löydettävyys on tärkeää. Avainsanoja käyttämällä saa näkyvyyttä viesteille, jotka liittyvät asiaan. Esimerkiksi Twitterissä voi etsiä tietyn tapahtuman viestit hakemalla tapahtuman hakusanalla (esim. #BETT2016, #ITK2016). Twitterin avulla voi osallistua esimerkiksi tv-ohjelmiin (esim. Putous), jolloin pääsee osaksi lähetystä ja voi osallistua verkkokeskusteluihin samalla kun seuraa lähetystä ja viestejä. Monilla urheiluseuroilla on omat sovitut hashtagit, joilla löytää tapahtumasta tulevat uutisvirrat helposti. Avainsanaa ei laiteta perinteisesti kaikkiin viesteihin, vaan yhden viestin löytämällä löytää lähettäjän uutisvirran, jossa viestit sijaitsevat. Hashtageilla voi Instagramista etsiä tietyn tapahtuman kuvia. Tapahtumien jälkeen on myös mielenkiintoista etsiä verkon sisällöt jälkikäteen hashtageilla ja käydä tapahtuma uudelleen läpi mielessään.