Kirjoittajan arkistot: Metsälä Sari

E-kampuksen toinen webinaari

Maaliskuun lopulla pidettiin toinen kevään kolmesta webinaaristamme, ja aiheena oli Mobiilivideot opetusta rikastuttamassa. Webinaaria seuraa E-kampuslaisilta tilattavat opastukset ja itsenäinen opiskelu Moodle-kurssilla. Toivomme webinaarin innostavan osallistujia miettimään videoiden roolia opetuksessa, niin opiskelijan kuin opettajankin näkökulmasta, ja jopa kokeilemaan mobiilivideoita opetuksessa.

Videoita voi tehdä oppilas itsenäisesti, oppilasryhmässä, tai niitä voi ottaa opettajakin itsestään ja tietokoneen näytöstään tarpeen mukaan. Videoperustaisilla tehtävillä opetuksesta saadaan monimediaisempaa ja käytettävyydeltään monipuolisempaa. Henkilö, jonka on vaikea keskittyä lukemaan tekstejä, tai saada niistä tukea ajatteluprosesseilleen, voi hyötyä isosti videon mahdollisuudesta yhdistää vaikkapa liikkuminen tai jonkin asian näpertely samalla kun kuuntelee ja vilkuilee oppisisältöjä.

Videoita tallentaessa on hyvä omata perustaidot kuvauksesta ja olosuhteisiin vaikuttamisesta, jotta videosta tulee mahdollisimman laadukas. Projektimaisissa töissä laatu ei usein ole pääosassa, eikä kannata täydellisyyteen pyrkiäkään. Paljon voi kuitenkin ottaa haltuun päteviä vinkkejä lyhyeltäkin videolta, esimerkiksi Moodle-kurssimme videoita katsomalla. Moni hyötyy myös luentotallenteellamme esiintyvän Mirva Pilli-Sihvolan videoiden opetuskäytön puheenvuorosta, jossa herätellään ajatuksia videoviestinnän pedagogiikasta. Kurssilta löytyy myös monia esimerkkejä siitä, miten mobiilivideoita on hyödynnetty Xamkin opetuksessa.

Webinaarissamme käsitellyt asiat voit vilkaista videolta alta, tai klikkaamalla linkkiä tästä.

Webinaarimme Moodle-kurssin löydät klikkaamalla tästä. Ohjeet ja videot on koottu sinne talteen, ja kurssille ei ole salasanaa, mutta on avoinna vain Xamkin tunnuksen omaaville henkilöille.

 

Pohdintaa

Kurssin hallinnolliselta puolelta voisin kertoa, että tämä uudenlainen tapa kouluttaa yhdessä tiiminä, jakaa hommia, sekä suunnitella opittava sisältö niin että kurssin asioita on mahdollista opiskella itsenäisesti myöhemmin, oli hyvin opettava. Voi olla, että siitä tulee arkea myös amk:n opetuksessa muuallakin, tai ehkäpä se jo on, mutta ei vain näy meille muulle henkilökunnalle. Tiiminä kouluttaminen näkyy itselläni yamk-opinnoissa Tampereen ammattikorkeakoulussa omilla kursseillani, jossa kurssit on suunniteltu niin että niitä pitää monta opettajaa, ja poissaolot lähiopetuksesta korvataan tehtävillä ja kurssit voi tehdä tarvittaessa valtaosin etänä. Paras vaihtoehto olisi hyödyntää livevideota opetuksen yhteydessä, jotta luennoitava opetus luokassa olisi mahdollista kokea myös etänä. Ryhmätehtävien tekeminen luokassa onkin vaikeampi korvata ja vaatii erilaisen tehtävän poissaolijoille. Opinnoissa materiaalin haltuunotto voi olla haastavaa kaiken arjen keskellä, joten videot ovat siitä hyviä että niillä saa lyhyessä ajassa otettua paljon haltuun. Haasteena on resurssit videoiden tekemiseen. Vaatii myös rohkeutta käydä tekemään videoilta kylmiltään, ja näyttää niitä muillekin. Toisaalta, kun ne kerran on tehty, niitä voi hyödyntää monipuolisesti erilaisissa tehtävissä ja aineistoissa. Loppuna vinkiksi: Rohkeasti vain kokeilemaan! Uskalla myös epäonnistua ja tehdä ihan hyvää, aina ei tarvitse olla täydellistä videota ja puhua virheettömästi. Sallitaanhan opiskelijoillekin hapuilu opittavissa asioissa.

Webinaareista työkaluja opetuksen tueksi

E-kampuksen kevään 2017 webinaarien ohjelmat on nyt julkaistu. Webinaarit on tarkoitettu vain Xamkin henkilökunnalle, ja erityisesti opettajille. Webinaarien tarkoitus on tukea Xamkin kolmen väylän opintopolkua, ja helpottaa opintojen monimuotoisuuden toteuttamista. Opiskelijan kolmella polulla tarkoitamme opintoviikkopohjaista, opintoja nopeuttavaa, sekä työssäkäyntiin integroitua opiskelua.

Webinaareissa annetaan ideoita ja esimakua aiheista, ja samat sisällöt mahdollistetaan myös itseopiskelukokonaisuutena Moodlessa. Samalla annetaan osallistujille kuvaa toteutuksista, joita Xamkissa on aiheen tiimoilta jo tehty.

Ensimmäisenä webinaareista on helmikuussa Vuorovaikutteisesti verkossa. Maaliskuussa vuorossa on Mobiilivideot opetusta rikastuttamassa. Huhtikuussa kevään päättää Pilvipalvelut opettajan apuna. Alla pienoiskuvat ohjelmista, klikkaa avataksesi isommat kuvat selaimeesi. Muista ilmoittautua webinaareihin osoitteessa http://kirpa.xamk.fi.

 

 

Oppimisteknologiamessuilla Lontoossa

Olin mukana IlonaIT:n ryhmämatkalla Lontoon BETT-messuilla 25.1-28.1.2017. Matkalla oli mukana lähes 150 suomalaista, ja yhteisessä IlonaIT:n järjestämässä suomalaisten kokoontumistapahtumassa British Museumilla oli 323 osallistujaa. Olen suosinut ryhmämatkalle osallistumista, sillä sitä kautta tulee helposti verkostoiduttua laajemmin ja tälläkin kerralla opin tuntemaan monia oppimisteknologian toimijoita Suomesta. On myös helppo keskittyä vierailulla olennaiseen kun ei tarvitse murehtia kulkemisia lentokentälle, tai osallistumisia kouluvierailuille sekä yhteisille tapahtumille, tai ravintolakäynneille, kun olet koko ajan porukassa mukana.

BETT-tapahtuman virallinen hashtagi on #bett2017. Sillä löytää paljon lisätietoa esimerkiksi Twitteristä.

Ottamani kuvat matkaltani löydät TÄÄLTÄ.
Seinältä kuvatut piirrokset (suosikkejani aina!), jotka kuvaavat luennoitsijoita, ovat http://creativeconnection.co.uk/ tekemiä.

Tapahtumasta tehdyt matkakertomukset löydät koostetusti Matleena Laakson BETT matkaraportit -sivulta.

Sitten itse asiaan. Saavuin Lontooseen keskiviikko-aamuna, ja käytin iltapäivän BETT-messujen kojujen luona kierrellen. Messut ovat niin isot, että minusta on parempi varata yksi päivä (jouduin tyytymään ke-iltapäivään) tutkimiseen, ja toinen luentojen kuunteluun (pe). Ohjelma on kattava, ja tällä kertaa suosikkini oli jo viime vuonna esiintynyt Sir Ken Robinson joka puhuu hyvin viihdyttävästi siitä miten koulujärjestelmän tulisi muuttua. Hänen esiintymisensä voit katsoa videona täältä. Tärkein pointti Robinsonin esityksessä oli se, että opetusjärjestelmän tulisi taata jokaiselle mahdollisuus löytää se oma kiinnostuksen kohteensa, ja keinot vaikuttaa maailmaan. Koulun tulisi myös valmistaa pärjäämään elämässä (myös työelämässä), ja kokemaan elämänsä merkitykselliseksi. Hän puhui myös siitä, että koulun sidonnaisuus ikään ja pysyminen oman ikäryhmän sisällä oppiessaan ei välttämättä ole oikea valinta. Ihmiset oppivat eri tahtia, ja ikäryhmien sekoittelu, tai esimerkiksi opiskelu vanhustentalossa, voi antaa oppijoille paremmat mahdollisuudet edetä opiskeluissa ja kokea elämyksiä. Tämä myös rikastaisi kulttuurisesti oppijoita ja vähentäisi .
Keskiviikko-iltani päättyi siihen, että kävin syömässä 20 hengen porukan voimin DellEMC:n kustantamana, ja se oli hyvin antoisa kokemus myös seuran puolesta. Opin myös paljon siitä, miten nykymaailmassa tarjotaan laitteita ja palvelua, sekä mitä tällä hetkellä on tarjonnassa. Kuulin myös mitä on meneillään eri kaupungeissa. Pelkkien laitteiden tarjoamisesta on siirrytty paljon kokonaisvaltaisempaa opetustilasuunnitteluun ja tarpeiden huomioimiseen laajemmin kuin vain tuomalla koululle kannettavia.

Messuilla on jokaiselle jotakin. Itse alueelta löytyy esiintymislavatkin teemoittain, jotta itselle todennäköisesti tärkeimmät asiat löytyisivät paremmin. Ihmisiä messuilla käy 35000, joten tilaakin on ymmärrettävästi valtavasti. Kävin messuilla mm. aistihuoneessa, joka oli täysin äänieristetty, ja jossa pystyi tuomaan näyttöseinällä varustettuun tilaan penkeille tärinää, suuttimista hajuja ja tuulta, erilaisia väritunnelmia riippuen näytön värimaailmasta, ja erilaisia valoefektejä sekä ääntä. Se oli messuilta muistiinjäävin kokemus. Aikamoinen oppimistilakin varmasti, lähes hypnoottinen. Tutustuin myös suomalaiseen Taikofon älytyynyyn ihan sen keksijän kertomana, sillä istuimme melkein vierekkäin British Museumin tapahtumassa ja välissämme istui viime vuoden BETT-messujen hotellikaverini Suvi. Taikofon on suomalainen keksintö ja siitä voit lukea lisää täällä.  Se on tarkoitettu terapiakäyttöön ja tai ihan vaan hyvinvoinnin tueksi. Flexoundilta on Taikofonin lisäksi tullut IndieGoGo rahoituksessa oleva HUMU. Se on kuluttajatuote, jota voidaan hyödyntää elokuvien, musiikin, ja urheilulähetysten kokemisessa. Uudet keksinnöt ja tekniikat voivat vielä tuntua turhille, mutta tulevaisuudessa ne tulevat olemaan mukana esimerkiksi äänikirjojen toistajina, luomassa merkitystä tietoon, keskittymiseen, ja muistamiseen. Niitä integroidaan myös kalusteisiin. Oppimisympäristöjen tulevaisuus voi olla yllättäväkin.  Tällaiset aistielämykset ja niiden tuominen mahdollisuuksiksi mahdollistaa myös esimerkiksi helpotusta arkeen nukahtamisongelmaisille joita on maailmassa valtavasti. Sotealalla hyvinvointiteknologia on valtavassa kasvussa, ja aivan varmasti osa tulevaisuuden osaajien ammatinkuvaa. Mahdollisuudet kehityksestä ovat vielä vain arvattavissa. Mieleeni jäi uusien tuttujen kautta myös mobiilisovellus nimeltä ChatAble. Sillä voi opetella viittomakielen tai käyttää sovellusta viestimiseen, mikä on sen päätarkoitus. Sen avulla äänetönkin voi kertoa ajatuksensa, ja vain painamalla kosketusnäyttöä. Oppimista ei voi tapahtua ilman keinoja viestimiseen, ja jokaisella tulee olla oikeus toteuttaa itseään ja keinot oman neroutensa avaamiseen muille. Ilman teknologiaa emme voisi viestiä esimerkiksi Stephen Hawkingin kanssakaan, ja se olisi iso menetys maailmalle. Ties kuinka monta samanlaista neroa menettää elämänsä turhaan? Uskon että tällä sovelluksella tulee olemaan vielä iso rooli tulevaisuuden ammattilaisten elämässä esimerkiksi kuntoutuspotilaiden kanssa. Sovellus sopisi myös sairaaloihin, joissa esimerkiksi aivoinfartista toipuvat joutuvat etsimään uusia keinoja viestiä kun kirjoitus ei suju ja puhuminen ei onnistu. Ja tunnetusti se oppiminen on jokaisessa elämänvaiheessa aina erittäin tärkeää.

Erityisopetus oli isosti esillä messuilla. Kuuntelin messuilla Microsoftin luennon siitä, miten OneNote voi toimia erityisopetuksen apuna lukemalla kirjoituksessa olevia sanoja ääneen. Näin omat virheet huomaa heti. Lisäksi ohjelma voi myös lukea tekstit opettajan laittamista tekstidokumenteista ääneen. Nykyään on myös mahdollista sanella teksti sujuvasti, mikä vaikuttaa tulevaisuudessa paljon perustyöhömme jo pelkästään puhelimien osalta. Mitä jos hyvin toiselle selitetty asia, juuri oikein muotoiltu, ei enää jäisikään muistin varaan tallennettavaksi, vaan jäisi talteen puhelimeen tekstidokumenttiin? Myös tekstin muuttuminen automaatiikalla ääneksi on kehittynyt reilusti lähivuosina. Paljon tuotiin esille myös sitä, että oppiminen tulisi tapahtua niin, että se tukee oppijaa, eikä rajoitu tyyliin jolla oppiminen saavutetaan. Esimerkiksi lukihäiriöisten tulee saada oppimistehtävässä esseen kirjoittamisen sijaan hyödyntää vaikkapa videon kuvaamista selityksellä höystettynä. Pääasia tulisi olla opittavan asian ymmärtäminen ja sen näyttäminen, ja ilo oppimisesta. Microsoftin rooli opetuksen ja opetuksellisten haasteiden ylittämisessä oli aiempaa enemmän esillä tai kiinnitin siihen huomiota aiempaa enemmän. Messuilla esiteltiin myös pientä kannettavaa laukkua joka sisälsi kokonaisen kieliluokan kuulokkeineen. Oli myös mielenkiintoista nähdä langattomat kuulokkeet, joihin sai kaikille saman äänitarinan yhtä aikaa. Paikalla oli ryhmä lapsia tanssimassa kuulokkeet korvillaan kun kävin paikalla. Kuulokkeita oli myös sellaisia, jotka hiljensivät käyttäjältään oppimisympäristön, sekä taipuivat ihan miten niitä halusi taittaa. Suurissa ryhmissä on varmasti yhä enemmän tarvetta keskittymistä tukeville lisälaitteille.

3D tulostus ja esineiden 3D-skannaus apulaitteella (enää ei tarvitse osata luoda 3D kuvaa tietokoneella välttämättä) oli myös kehittynyt mielestäni valtavasti. Tulostinlaatikoita oli eri kokoisia (ja kohtuullisen hintaisia, 200-800€), ja jopa kynällä pystyy nykyään sulattamaan muovia niin, että kynällä voi rakentaa  vaikka mitä. Sitä pääsin jopa itse kokeilemaan. Tulevaisuuden suunnittelutyössä voi ollakin arkipäivää tulostaa oma pienoismallinsa vaikkapa rakennuksesta huonekaluineen, tai luurangon luineen.

Virtuaalitodellisuus eli VR oli esillä enemmän kuin ennen. Moni toimija esitteli ja kokeilutti VR-lasejaan, ja saipa lasit jopa maksutta mukaansa luokkakokeiluunkin jos tiesi mistä etsiä. VR-lasit päässä pystyi osallistumaan erilaisille kiertueajeluille, tai tutkimaan jotakin ympäristöä. Yksi ohjelmista antoi valita erilaisia ovia, joista valitsemalla pystyi osallistumaan vuoristorataan tai mennä kohtaamaan pelkojaan. VR-lasien pahoinvointia aiheuttava sivuvaikutus oli mielestäni pienempi kuin mitä aiemmin, sillä ympäristöihin on tuotu selkeitä kiintopisteitä joissa pitää katsetta paikallaan kun reissulla automaattisesti edetään. Edelleen en pystyisi laseja kauaa pitämään. Opetuksessa VR voi tuoda mahdollisuuksia vaikkapa terveysalan ympäristöjä simuloimalla, tai tarkemmissa käytännön perehtymisissä missä pitää nähdä tarkasti miten asiat tehdään jossakin tilassa. Ympäristöissä voi myös vaikuttaa asioihin katsetta kohdistamalla tai lasien nappeja painamalla. Kokeilin messujen jälkeen viikonloppuna Playstation 4:n omia VR-laseja ja Move-ohjaimia, ja jäin kyllä siihen käsitykseen että se on edelleen valtavasti edellä näitä erillisiä laseja. Olisi varmaankin yksinkertaisempaa rakentaa peleihin ympäristöjä ja perehdytysohjelmia, kuin yrittää laittaa kaiken laseihin sisälle erikseen. PS4:n lasit ovat ehdottomasti parhaimmat kokeilemani.


Oppimisympäristöt on asia joka on aina merkittävästi esillä. Tiloissa huomioidaan ergonomia, viihtyisyys ja innostavuus, sekä virtalähteiden läsnäolo. Paikalla oli ryhmätyötä tukevia kalustekokonaisuuksia, mutta myös pulpettimaisia yksiköitä. Mielenkiintoisin löytö oli lattialla tai pienellä pallilla istuville tarkoitettu tablettipöytä, jonka alaosan päälle voi istua ja siten tukea pöydän eteensä. Tämä kannustaisi esimerkiksi lattialla makaavaa lasta nousemaan istumaan parempaan asentoon. Sama toimija piti esillä myös rullilla varustettua koulutuolia, joka tuki selkääni niin hyvin, että se jää muistiin parhaimpana tuolina mitä olen kokeillut. Olisin halunnut tuoda kyseisen tuolin mukanani Suomeen.
Kouluvierailuni yksityiseen Bedford Girls Schooliin oli myös hyvin antoisa. Koulussa kaikilla oppilailla oli oma iPad, mutta muuten koulu oli hyvin perinteinen brittikoulu omine tupineen, jotka oli järjestetty iän mukaan. Sovelluksista koulussa hyödynnettiin iPadien avulla seuraavia: iMovie, Explain Everything, Notify, Socrative ja Google Drive. Luokkien koneissa oli kiinni lisäosana AirServer, mikä mahdollisti kaikkien iPadien näytön näyttämisen projektorin kautta langattomasti. Monissa oppiaineissa lapsille annettiin kotiin tiedonhaku-tehtävä, jota sitten koulussa käsiteltiin. Käytössä oli siis vahvasti käänteisen oppimisen konsepti. Opettajat pyrkivät olemaan oppimisen mahdollistajia ja ohjaajia, ei vain tiedon lähteitä. Opettajat eivät olleet paljoakaan luokan edessä, vaan ohjaamassa luokassa. Lapsista halutaan itsenäisiä, kriittisiä, ja ongelmanratkaisussa taitavia. Koulussa opettajien ajateltiin olevan kuin profeettoja, he ennustivat mitä lapset tulevat tarvitsemaan kun ovat 19 vuotiaita. Koulun kurssit ovat kaikki sähköisinä iTunes U:ssa, kopiointia ei ole lainkaan. Jokaisessa oppiaineessa lapset oppivat miten hyödyntää tekniikkaa, mutta vihkot ja kirjoittaminen oli edelleen erottelematon osa oppimista. Koulussa on oma digitaalisen strategian johtaja, ja lisäksi digitaalisen sisällön kehittäjä, joka tekee paljon opettajien tilauksesta digitaalisia oppikirjoja. Opettajille pidetään joka vuosi kehityskeskustelu, ja heidän on osallistuttava kolmeen koulutukseen vuodessa. Jos opettaja ei koe kiinnostuvansa opetuksensa kehittämisestä, hänelle mahdollistetaan vierailuja muihin oppilaitoksiin ideoita ja innostusta hakemaan. Koulusta voi lukea lisää iTunesissa olevasta maksuttomasta kirjasta nimeltä Bedford Girls School. Muut koulun kirjat ovat yksityisiä.

 

Etäosallistuminen lähiopetukseen

Saamme säännöllisesti apupyyntöjä lähiopetustilaisuuden lähettämisessä verkon yli etäosallistujille. Kokoan tähän yleisempiä huomioita tästä mahdollisuudesta, jos haluat sen oppilaillesi tarjota.

  1. Pyydä tuki ajoissa. Mielellään kahta viikkoa ennen tilaisuutta. Myöhemminkin saa toki pyytää, mutta nämä ottavat aikansa jos ne tehdään hyvin. Tulemme paikan päälle ja etsitään yhdessä tarvittavat välineet luokkaan ja testataan tila. Voimme ekalla kerralla olla mukana myös opetuksen aikaan jos se vaan sopii aikatauluihimme.
  2. Mieti mitkä asiat haluat sisällyttää etäosallistumiseen. Tallenteen, äänen luokasta, videokuvan luokasta, opettajan taulun, älytaulun näkymän, vuorovaikutusta chatista, tuen etäosallistumiseen oppilaille,  mikin opettajalle, mikin oppilasryhmälle lähiopetuksessa, mikin käyttömahdollisuuden etäosallistujalle, jotain muuta? Mitä enemmän valitset, sitä vähemmän on vaihtoehtoja toteututtamiseen, ja sitä enemmän tarvitset välineitä.

Voit valita helpoimman tien, ja virittää vain hyvällä datayhteydellä (tai luotettavalla langattomalla verkolla) varustettua älypuhelinta lähettämään video- ja äänikuvaa luokasta sovelluksen avulla. Tähän voi käyttää esimerkiksi Periscope-ohjelmaa, johon kirjaudutaan Twitter-tunnuksella. Voit myös pitää omaa YouTube-kanavaa, ja lähettää siellä reaaliajassa opetustilaisuuttasi etäosallistujille, tällöin käytät Google-tunnuksiasi.

Järkevin tapa opetuksen näkökulmasta on kuitenkin käyttää Adobe Connectia ja keskityn siksi siihen nyt perusteellisemmin. Connect on tarkoitettu opetuksen toteutukseen verkossa ja sopii siksi myös hyvin etäyhteydellä osallistumiseen. Connectin käyttöön tarvitset kuitenkin oman verkkohuoneen ja siihen toimivan hallinnointitunnuksen. Nämä saat laittamalla ajoissa pyynnön  Xinfon kautta Oppimisteknologiapalveluille. Henkilökohtaista apua saat nopeamminkin tarvittaessa, Connectin kanssa sinua auttavat Matti Strengell ja Timo Juurinen, mutta myös minulta voi tulla kysymään. Verkkoluokallasi on tietty verkko-osoite esim. http://flax.kyamk.fi/xamksarimetsala ja sen voit jakaa etäosallistujille joko Moodlen tai sähköpostin kautta etukäteen. Ohjeista etäosallistujat kirjautumaan vieraana, omalla etu- ja sukunimellään. Tunnuksia ei tarvitse tällöin olla.

Jos sinulla on jo Connect-huone ja siihen toimivat tunnukset, voit siirtyä eteenpäin ja käydä miettimään lähiopetusluokan käytännön järjestelyjä. Mitä siis haluat mahdollistaa etäosallistujalle?

  • äänen luokasta. Kirjaudu luokassa itse Connect-huoneeseen, liitä tietokoneeseen kokousmikki (saat lainaan E-kampuslaisilta, varaa ajoissa!). Laita mikki päälle verkkoluokassa.
  • videokuvaa luokasta. Mieti tarkkaan tarvitseeko etäosallistujan nähdä kuvaa tilasta. Jos luokassa ei ole älytaulua, haluat ehkä suunnata kameran taululle jos sinne kirjoitellaan. Liitä verkkokamera (kysy tietohallinnolta mahdollisuutta hankkia tai tuo oma) tietokoneeseen ja suuntaa se haluamaasi suuntaan. Kuva ei usein ole kovin tarkka. Voit myös lainata HD-kameran E-kampuslaisilta, jos varaat sen ajoissa. Se vaatii tietokoneelta usein kuitenkin tehoa hieman jo, ja lisäksi vakaan ja nopean internetyhteyden. Videokuva vie usein myös laatua ääneltä, eli jos ääni käy pätkimään verkossa, lopeta videokuvan jako. Muista käynnistää verkkoluokassa kamerakuva ja klikkaa vielä esikatseluvideokuvan jälkeen videokuvan jako päälle. Videokuva tietokoneelta vie usein sen verran kaistaa, että samasta tietokoneesta lähtevä ääni voi alkaa hankalaksi.
  • opettajan tietokoneen näytön jako luokasta verkkoon. Tämä onnistuu parhaiten jos olet älytaululuokassa. Muuten joudut toteuttamaan jakamisen videokuvaamalla mikä ei ole hyvä vaihtoehto. Käynnistä tietokoneella Connect-luokassasi Share-podin (Share-ikkunan)  Screen Share eli näytön jako. Tällöin oma näyttösi näkyy kopiona verkkoluokassa ja voit kirjoitella ja ohjata näkymää älytaulun avulla. Haluat varmaan myös käynnistää äänen luokasta eli käynnistä myös mikkisi verkkohuoneessa.
  • vuorovaikutusta lähiopetukseen. Verkon yli opiskelussa on vaikea osallistua, sillä tekniset ongelmat usein yllättävät mikin kanssa etäosallistujien päässä. Chat on kuitenkin ihan toimiva vaihtoehto, ja jo valmiina Connect-luokassa. Haasteena on, että miten opettaja huomaa sinne tulleet kysymykset tai kommentit. Ja kuka tukee kun asiat ei toimi ja niitä pitäisi ratkoa kesken oppitunnin? Tähän voi pyytää tuen E-kampulaisilta mukaan. Apuna voi käyttää myös vaikkapa TodaysMeet (https://todaysmeet.com) selainpohjaista chattiä myös, ja siihen voi tunniltakin helposti osallistua omilla mobiililaitteilla, joten oppilaatkin voivat kertoa sinne tulleista viesteistä sekä vastailla niihin.
  • äänen tuominen verkkoluokkaan eri lähteistä.
    1.  Jos haluat, että luokassa olevien oppilaiden kommentit välittyvät verkkoluokkaan, voit itse toistaa ne omaan mikkiisi (luokassa tuli kysymys että…) ja sitten vastata niihin, tai sijoittaa lähiopetusluokan oppilaat niin, että yksi mikki heidän keskellään välittää äänen verkkoluokkaan. Voitte toki pitää luokassa kiertävän mikrofoninkin, mutta harvoin osallistuja jaksaa odottaa puheenvuoroaan niin kauan että mikki on käsissä. Tai ainakin se on turhauttavaa. Jos haluat oman äänesi verkkoluokkaan, tarvitset itsellesi vielä oman mikin, ellet halua koko ajan puhua kokousmikki kädessä, tai pysyä paikallasi tietokoneen äärellä.
    2. Oman äänen välittämiseen kannattaa ottaa erillinen tietokone tai mobiililaite, josta avaat Connect luokan (nimeksi vaikka ”Open ääni”), ja välität vain äänen. Opettajan tietokoneelta saat siis näytön näkymän verkkoluokkaan, ja toiselta laitteelta opettajan äänen. Saat kätevästi langattoman mikin itsellesi, kun esimerkiksi puhelin on helppo ottaa taskuun Connect-sovellus päällä, ja siitä puhua nappi toisessa korvassa verkkoluokkaan. Opetusluokkien tietokoneisiin kun on haastavaa langattomia mikrofoneja yhdistää kun ei ole asennusoikeuksia.
    3. Etäosallistujien äänen saamiseksi verkkoluokkaan tarvitaan lähiopetusluokkaan sellainen mikrofoni (esimerkiksi kokousmikki), jossa on myös kaiutin. Äänen kuuluessa kokousmikistä, tulee opettajan mikrofonin olla mykistetty, tai ääni käy kiertämään. Verkossa olijoiden tulee siis pyytää puheenvuoroa, tai heille täytyy ohjatusti antaa aika puhua, ja opettaja pistää jo ennalta silloin mikkinsä mykistetyksi. Vastuu toimivista mikeistä etäosallistujan päässä ottaa siellä oleva henkilö, mutta E-kampuslaiset voivat yrittää auttaa myös chatin välityksellä Connect-huoneessa. Harvemmin mikkiongelmia nopeasti etänä saadaan kuitenkaan ratkeamaan, eli voi olla että joskus pitää tyytyä olemaan mukana vain kirjoittamalla chattiin. Videota etäosallistujista ei kannata ottaa mukaan verkkoluokkaan viemään nettikaistaa. Mikit tulee etäosallistujien päässä olla mykistettynä muun aikaa, kuin luvallisilla puheenvuoroilla.

Pyydä rohkeasti tukea, ja toteuta opetustasi omalla tyylilläsi. Me olemme täällä auttaaksemme sinua!

Tools for language projects across boarders

This blog post is used when I’m presenting ideas for online collaboration tools for language teachers.
I have created an assingment for finnish students learning english, and it’s like this:
Create an online quiz that tests vocabulary regarding to transportation words. 
Students will be divided to 3 groups.

Group 1 will search and translate and transcript explanations to english words. Students are finnish, so the right answer is in finnish. Tools: Padlet walls, internet searching

Group 2 will record videos with computer or mobile device from these explanations provided by group 1, and upload them to course channel in YouTube (teacher will create new a gmail account and log in to YouTube and give the username and password to group 2). Tools: Padlet walls, videorecorder, YouTube

Group 3 will create the quizzes from the material group 1 (words and their answers) and 2 (YouTube videos explaining words) will provide. Group 3 uses Kahoot (with username and password that teacher provides). Group 3 will also arrange the quiz to be tested online among them. Tools: Padlet walls, YouTube, Kahoot

Tool links:

Trello is a place where everything is planned. Group will put due dates to assingment there and comment the process. Trello wall can be public, so no logging is needed (teacher will log in when creating the Trello wall and give the link address to students).

 1. Trello, project manager site (notes in groups)

2. Kahoot, quizzes

(PIN is provides by the group when quiz is ready, test quiz pin 978312)

3. Padlet, online walls for files, text, pictures (students create their own)

4. Record your video online via browser

 

5. YouTube, videos (own channel)

6. Todaysmeet, online chat

Etäosallistuminen

Tässä blogikirjoituksessa mainitsen muutamia yleisemmin käytettyjä etäosallistumiskeinoja. Käytän tätä kirjoitusta tukena kertoessani Päivi Korhosen opiskelijaryhmälle etäosallistumisen mahdollisuuksista niin koululla kuin työpaikalla, tai itsenäisesti.

Skype for Business (ent. Lync)

Käytetään koulun tunnuksilla (kutsuja voi laittaa sähköpostitse, eikä osallistuvalla tarvitse olla tunnusta), ohjelma ladattavissa Office 2013 -ohjelmapaketin mukana portal.office.comista. Mobiililaitteille (Android, iOS, Windows) löytyy sovelluskaupasta.

Enemmän tarkoitettu kokoustamiseen, soveltuu myös kouluttamiseen. Viikkopalavereita voi pitää hyvin Skype for Businessin kautta. Etuna on työsähköpostin kalenteriin kytkettävät onlinekokoukset, joihin voi laittaa suoraan kutsun Outlookilla, ja saada ilmoituksen kun kokous on alkamassa. Ilmoituksesta on helppo siirtyä kokoustilaan.

Skype for Business: Paras käyttökohde oman kokemuksen perusteella: viikko- tai työryhmäpalaverit.

Skype

Videopuhelut ja pikaviestittely Microsoft-tilin avulla. Organisaatiotunnus ei toimi tähän. Sovelluksen ja tunnuksen saa kuka vaan tietokoneelleen ja mobiililaitteeseensa, ja on helppoa tehdä oma pikaviestintäporukka sekä nähdä ketkä online.
Skype: Paras käyttökohde oman kokemuksen perusteella: opiskelijoiden omat tapaamiset verkossa, tai mobiililaitteiden välillä online-kokoustaminen

Adobe Connect (AC)

Verkkokouluttamiseen. Koulu tarjoaa opettajalle oman verkkohuoneen, yleensä muotoa http://flax.kyamk.fi/kyamketunimisukunimi. Huoneessa voi jakaa näyttöä, esitystä, valkotaulua, äänestyksiä, tai esimerkiksi tiedostoja. Hallinnoija kirjautuu (tarvii maksullisen lisenssin tunnukselleen), muut kirjautuvat vieraana. Tarvitsee yleensä hieman etukäteistutustumista ja tutut laitteet, jotta äänien kanssa ei tule ongelmia. Tietokone ei tarvitse ohjelmaa, vaan toimii selaimen kautta. Mobiililaitteille löytyy sovellus sovelluskaupasta.

 

Adobe Connect: Paras käyttökohde oman kokemuksen perusteella: koulutuksen pitäminen verkossa, tai tapaaminen ryhmän kesken (jos kaikki osaavat käyttää sujuvasti verkkoliittymää ja äänilaitteita)

Videoneuvottelu

Tarvitsee kalliit videoneuvottelulaitteet (tv tai projektori ja kangas, kamera, pöytämikrofoni, kaukosäädin), jotka ovat yleensä tietyissä neuvottelutiloissa, joita voi olla vaikea varata kun ovat niin käytettyjä. Voidaan jakaa videota ja ääntä, sekä tietokoneen näyttöä. Voidaan käyttää joko kahdenvälistä yhteyttä, tai monipisteneuvottelua. Toimii hyvin ryhmien välisissä yhteyksissä (max 6, etukäteen tilattava ylläpitäjältä), koska kuva on yleensä tarkka ja ääni kuuluu hyvin jos mikrofoni on aseteltu oikein. Yhteys otetaan puheluna, ja mikki pitää osata kytkeä pois mykistyksestä.
Videoneuvottelu: Paras käyttökohde oman kokemuksen perusteella: isommat yksikköpalaverit, yhteiset koulutukset tai tapaamiset eri koulujen ryhmien välillä

Periscope

Mobiililaitteilla tehty videolähetys, jota voi seurata Periscope-sovelluksella omasta mobiililaitteesta.  Periscopessa toimii samalla myös chat ja lähetykset on mahdollista tallentaa Katch-palvelulla. Palvelu toimii Twitterin kanssa yhdessä ja sen tunnuksilla. Kuka vaan voi lähettää mistä vaan, kunhan on wifi- tai datayhteys. Lähetykset ovat yleisemmin yksityisiltä henkilöiltä, mutta myös organisaatiokohtaista lähettämistä on yhä enemmän. Periscopessa ei voi jakaa näyttöä tai dokumentteja, vaan yleensä kuvataan ja otetaan ääntä joko lähettäjästä tai paikasta, josta videolähetys on. Toki kameran voi suunnata myös projektorin kuvaan seinällä, mutta tarkkuus voi olla huonoa. Periscope sopii keskustelevaan luentomaiseen lyhyeen kouluttamiseen tai tieto- tai tiedotusiskuihin, mutta kokoustamiseen ei juurikaan. Moniin tapahtumiin voi etäosallistua Periscopen avulla eikä tarvitse ajaa paikan päälle.
Periscope: Paras käyttökohde oman kokemuksen perusteella: etäseuraaminen tapahtumissa tai verkkotietoiskujen tilaaminen ja katsominen päivittäin

Hashtagit #

Useasti tapahtumilla on nykyään omat avainsanat sosiaalisessa mediassa. Julkaisuja tehdään paljon, ja niiden löydettävyys on tärkeää. Avainsanoja käyttämällä saa näkyvyyttä viesteille, jotka liittyvät asiaan. Esimerkiksi Twitterissä voi etsiä tietyn tapahtuman viestit hakemalla tapahtuman hakusanalla (esim. #BETT2016, #ITK2016). Twitterin avulla voi osallistua esimerkiksi tv-ohjelmiin (esim. Putous), jolloin pääsee osaksi lähetystä ja voi osallistua verkkokeskusteluihin samalla kun seuraa lähetystä ja viestejä. Monilla urheiluseuroilla on omat sovitut hashtagit, joilla löytää tapahtumasta tulevat uutisvirrat helposti. Avainsanaa ei laiteta perinteisesti kaikkiin viesteihin, vaan yhden viestin löytämällä löytää lähettäjän uutisvirran, jossa viestit sijaitsevat. Hashtageilla voi Instagramista etsiä tietyn tapahtuman kuvia. Tapahtumien jälkeen on myös mielenkiintoista etsiä verkon sisällöt jälkikäteen hashtageilla ja käydä tapahtuma uudelleen läpi mielessään.

Office 365 Videot -palvelun käyttö erilaisilla mobiililaitteilla

Tiesitkö, että Office 365 tarjoaa niin henkilökunnalle kuin opiskelijoillemmekin oman videoiden julkaisukanavan? Mutta miten video lisätään palveluun eri mobiililaitteilla? Tiesitkö, että voit pyytää opiskelijaryhmällesi opastuksen asiaan oppimisteknologiapalveluilta? Ota rohkeasti yhteyttä jos haluat kokeilla uusia oppimisteknologian asioita, me autamme mielellämme!

Opettajamme Liisa Korpivaara on suorittanut esimerkillistä pioneerityötä lähikuukausina opiskelijaryhmiensä kanssa monen eri asian tiimoilta. Yksi asioista oli taltioida mobiililaitteella työergonomiakartoituksen tiimoilta video ja julkaista se vertaisarviointia ja keskustelua varten muiden näkyville. Keskustelimme eri julkaisukanavista ja päädyimme käyttämään koulun omaa O365 Videot -palvelua, joka ei näy muille kuin koulumme tunnuksilla kirjautuneille käyttäjille, joille on lisäksi erikseen annettu oikeus nähdä opiskelijaryhmälle varta vasten luotu oma kanava videoineen. Opettaja loi oman kanavan palveluun, ja keräsi oppilailta listan heidän sähköpostiosoitteistaan, ja jakoi kanavan asetuksista oikeudet kaikille opiskelijoille. Sovimme myös infotilaisuuden opiskelijoille, jossa kerroin miten videon julkaisu eri mobiililaitteilla ja tietokoneen selaimen avulla tapahtuu. Päätimme ottaa vielä toisenkin tukitilaisuuden asian tiimoilta myöhemmin, kun videoiden lataus on ajankohtaista. Mielenkiinnolla jään odottelemaan kokemuksia palvelun käytöstä.

Tässä ohjeet myös muille näkyville ja käytettäväksi: 

O365 videopalvelu opiskelijoille -tietokoneen selain

O365videopalvelu opiskelijoille – Windows-mobiililaite

O365 videopalvelu opiskelijoille – iOS-mobiililaite

O365 videopalvelu opiskelijoille – Android-mobiililaite

Katso tästä vielä (englannin kielinen) palvelun esittely videolta.

Videopalvelut eli minne tallentaisin videoni

Otin videon mobiililaitteella tai kameralla, minne videon voisi laittaa tarjolle?

Ratkaisuja on monta, mutta esittelen tässä yleisimmät:

1) YouTube
2) Office 365 Video -palvelu
3) Xamkin mediapalvelin

Näistä palveluista videon voi linkittää Staffiin tai Studentiin, tai vaikkapa Moodleen, tai sähköpostiviestiinkin. Kaikkialle minne voi laittaa siis linkin.

Videot kannattaa ennen latausta käsitellä, jos mahdollista, jotta tiedostokoko pienenee. Voit aina kysyä apua, tukiyksikkömme ovat sitä varten!

  1. YouTube. Tätä käyttääksesi tarvitset Google-tilin, eli esimerkiksi Gmail-sähköpostin. Sinun tulee luoda tilillesi kanava, ja sen jälkeen voit ladata sinne videoita. Maksimiaika yhdelle videolle on 15 minuuttia. Jos haluat ladata pidemmän videon, sinun tulee vahvistaa tilisi ja saat sen jälkeen oikeuden ladata jopa 128 gigan videoita. Lisätietoja täällä. Voit määritellä videon julkiseksi, yksityiseksi, tai vain linkin saaneille näkyväksi. Opiskelijoiden kanssa voi käyttää yhteistä uutta gmail-sähköpostitunnusta, jolla kaikki kirjautuvat ja katsovat videokanavaa, tai lataavat sen tunnuksella ja salasanalla videoita omalle kanavalle. Tällöin video kannattaa julkaista yksityisenä, koska kirjautumalla sen näkee kuitenkin. YouTube on julkaisukanavana useimmiten helpoin, koska se löytyy monesta mobiililaitteesta valmiina vaihtoehtona kun käyt jakamaan videota suoraan mobiililaitteesta. Tällöin on useimmiten kuitenkin asennettava laitteeseen myös YouTube-sovellus ja kirjauduttuva sinne sisään. Tämän voi opettaja tehdä oppilaille valmiiksikin, jos käytetään yhteistä mobiililaitetta (esim. opiskelijaryhmässä yksi kiertävä iPad).
  2. Office 365 Videot -palvelu. Tämä palvelu toimii koulun omalla tunnuksella ja salasanalla ja löytyy samasta paikkaa kun muutkin Office Online -sovellukset. Kirjaudu osoitteeseen http://portal.office.com omalla koulun sähköpostillasi, ja jo sähköpostisi kirjoitettuasi, sivuston pitäisi siirtää sinut koulun omalle kirjautumissivulle. Kirjaudu sivulle niin , että kirjaat tunnuksesi muodossa tunnus@kyamk.fi tai tunnus@mamk.fi tai tunnus@xamk.fi. Tunnus on sama tunnus millä kirjaudut koneelle. Salasana on myös sama. Kun olet kirjautunut, löydät Video-palvelun muiden palvelujen (Word Online ym.) joukosta. Lisää siellä itsellesi oma kanava ja voit ladata sille videon. Opiskelijoiden kanssa voit käyttää luomaasi kanavaa niin, että annat heidän tunnuksilleen oikeudet katsoa videot kanavalta. Tällöin voit julkaista videot yksityisenä, ja jakaa kanavan videot vain tietyn porukan katsottavaksi. Kanavan videoiden maksimikokoa tai aikaa ei ole tiedossa, mutta ainakin 1.4 gigan video on sinne latautunut.
  3. Xamkin mediapalvelin. Koululla on myös oma palvelintila videoille. Mediapalvelin on tarkoitettu kuitenkin vain todellä pitkille ja videokuvan tarkkuutta tarvitseville videoille, ja sinne usein laitetaankin vain ammattikameroilla otettuja videoita. Yksi esimerkki tälläisestä videosta voisi olla tapahtuman tai luonnon taltiointi. Saat videosi mediapalvelimelle ottamalla yhteyttä Timo Juuriseen tai Matti Strengelliin, ja toimittamalla heille videon muistitikulla, ulkoisella kovalevyllä, tai dvd:llä. He laittavat videon palvelimelle ja antavat sille linkin, jonka voi laittaa paikkaan mistä videon tulee näkyä.

BETT 2016

29. tammikuuta 2016
BETT, opetuksen teknologian kansainväliset messut
ExCel London

Lähdin mukaan IlonaIT:n ryhmämatkalle BETT-messuille Lontooseen työkaverini Riikan kanssa. Tämä oli kolmas kertani messuilla, ja jokainen kerta on ollut todella antoisa. BETT-messuilta saa laajan kuvan siitä, mitä opetusteknologian tiimoilta on maailmalla ja Suomessa tapahtumassa, ja miten se näkyy eri oppiasteilla ja erityisaloilla. Matkamme yhteydessä tapasimme myös Suomen opetusteknologian edelläkävijöitä (116kpl) yhteisessä tapaamisessa British Museumissa. Viime vuonna lähtijöitä oli 64. BETT-matka mahdollisti uusien tuttavuuksien löytämisen oman maamme osalta, mutta myös monen nimen mieleen painumisen kansainvälisillä areenoilla. Suomalainen mobiilipeli oikeassa ympäristössä, nimeltään Seppo (ent. SmartFeet), oli myös viritetty käyttöön British Museumiin.

British_museum

Otin messuilta paljon kuvia, joita pääset katsomaan täältä:
https://www.icloud.com/sharedalbum/#B09GRMtznGkDeq5

Twitter ja Instagram:
http://www.twitter.com/sarius83
http://www.instagram.com/sarius83

Muidenkin matkakertomuksia ja linkkejä:
http://www.matleenalaakso.fi/2016/01/bett-2016-suomalaisten-matkaraportit.html

BETT-tapahtuma käyttää omaa sovellusta, jonne voi suunnitella omat luennot ja tehdä muistiinpanot samaan yhteyteen. Sovellus löytyy Androidille sekä iOS-laitteille ja se toimi hyvin. Pyysin matkalle datayhteydet auki työlaitteisiini, ja vaikka työpuhelimeni datakatto tulikin vastaan miltein jokaisena päivänä, pärjäsin internetin kanssa hyvin.

bett

Torstaina kävin Applen järjestämällä kouluvierailulla. Bohuntin kouluvierailulla saimme ensin esitelmätunnin koulun ideologiasta ja sen jälkeen meidät jaettiin oppilaspareille, jotka kierrättivät meitä koululla. Alueella oli paljon oppiainekohtaisia rakennuksia, urheilukenttiä, oma kasvihuone, ja polkuja rakennuksesta rakennukseen. Koululla oli Mac-luokkia, PC-luokkia, iPadeja tietyissä luokissa, ja paljon tekniikkaa musiikkiluokassa. Musiikin opettelua tehtiin yhdessä ryhmässä, sekä yksityisissä äänieristetyissä kopeissa, joissa sai yksityisopetusta. Koululla oli iPad-bändi joka kävi esiintymässä BETT-messuillakin, kappaleet olivat covereita suosituista kappaleista. Koulussa oli esillä vaikuttavasti se, että pitää vaatia, jos haluaa korkeatasoisia tuloksia. Oppilaita kasvatettiin elämään kokonaisvaltaisesti. Heille mahdollistetaan retkeilyä ulkoilmassa useamman päivän ajan, sekä auttamismatkoja mm. Intiaan ja Himalajalle. Nämä matkat he rahoittavat itse varainkeruulla oman tavoitteensa eteen. Opettajille oli koulussa selkeät etenemismahdollisuudet urallaan, ja omat luokat, joissa he toteuttivat opetusta. Pääsimme koululla omalle oppitunnille tieteiden luokkaan. Siellä meille annettiin erilaisia jauheita (mm fosforia), joiden kanssa käytetttiin anturia, joka iPadiin yhdistämällä kertoi lämpötilan. Luimme tarinan, johon tuli löytää ratkaisu testaamalla jauheen ja veden yhdistämistä. Opin tunnilla miten kylmäpussit toimivat, ja ihan itse tutkimalla, ilman ohjausta aiheeseen ollenkaan.

Bohunt

Twitterissä (tekstinä) ja Instagramissa (kuvina) tapahtumaan liittyvät postaukset löytyvät hastagilla #bett2016 ja #finnbett. Näistä on hyvä myös poimia alan seurattavat helposti.

BETT-messut, joilla olimme torstaina iltapäivästä ja perjantaihin, oli mahdollisuus kierrellä yrityksien ja teemojen pisteillä, tai osallistua luonnoille eri asteiden/erikoisalojen/yritysten mukaan jaetuista areenoista. Torstaina keskityin kiertelemään messutilat kojujen osalta, ja ottamaan haltuun tapahtumaa kokonaisuutena. Kaksi luentoa oli ihan pakko kyllä kokeilla torstainakin. Ensimmäisenä minut pysäytti Microsoftin luento Microsoft OneNotesta opetustilanteessa. Esittelijä oli pukeutunut Velhokoulu Hogwartsin opettajaksi, ja hän valitsi yleisöstä osallistujia oppilaiksi. Esitys oli mielenkiintoinen ja hauska, ja hienolla tavalla kytketty näyttelemiseen ja mielikuvitukseen, sekä osallistujien mielenkiinnon kohteeseen, eli Harry Potter -teemaan. Osallistujat saivat hulppean palkinnon, Microsoft Surface-älykynän ja hienon taikasauvan. Toinen pysäyttävä luento oli ihan vieressä, ja se koski Minecraftin Education -versiota, joka on tarkoitettu oppilaitoksille, ja jonne pääsee kirjautumaan koulun O365-tunnuksilla. Opettajalla oli tähän peliversioon enemmän kontrollia, ja opiskelijat pystyivät ottamaan selfieitä hahmoistaan rakentamiensa asioiden luona. Rakennettavia elementtejä pystyi myös lukitsemaan niin, ettei niitä voi purkaa. Lisäksi oppilaita pystyi seuraamaan Minecraft-maailmassa kartalla reaaliaikaisesti. Esimerkki-maailmassa oli harjoiteltu ihmissilmän rakentamista ja silmän sisälle pääsi käymään.

Asiat, joita oli esillä selkeästi messuilla olivat:
1. Esitystekniikka: älytaulut, älyprojektorit, interaktiiviset paneelit, jättisuuret kosketustaulut, 3D…
2. 3D-tulostus ja tuloste-esineiden käyttö opetusvälineinä
3. Koodaus, koodikoulut, ohjelmointi, ohjelmoitavat robotit ja muut härpäkkeet
4. Suljetut sähköiset oppimisympäristöt ja yhteistyö vanhempien kanssa
5. Tablettien säilytysratkaisut, latauspisteet ja synkronointi
6. Kokonaisvaltaiset ratkaisut oppilaitoksille ja koulutuksen järjestäjille, myös datan keruuseen ohjelmistoja
7. Collaborative learning eli yhteisöllinen oppiminen, enemmän tai vähemmän verkon välineitä hyödyntäen
8. Erityisopetuksen tukeminen opetusteknologialla
9. Pelillisyys ja sen vaikutus ja kulttuuri
10. Oppilaiden rooli aktiivisena oppijana, opettajan rooli ohjaajana, ja henkilökohtaiset oppimisympäristö
11. Oppimisympäristön muokkautuvuus ja erilaiset siirreltävät kalusteet, joihin integroituna latauspisteitä mobiililaitteille

Education_change

Suomalaisia tuli valtava määrä messuille, osa tuli itse järjestelemällä matkallaan, osa IlonaIT:n ryhmässä. Ryhmämatkalaiset majoittuivat kahteen vierekkäiseen hotelliin ja ensimmäisenä iltana aulassa oli yhteistä ajanviettoa. Suomalaiset olivat vahvasti esillä sosiaalisen median välityksellä messuilla, ja todella moni seurasi tapahtumaa ja suomalaisten viestintää sieltä myös kotimaassa. Yhteiset tapaamiset sovittiin Facebook-ryhmässä, jonka IlonaIt loi vuonna 2012, nimellä Suomalaiset BETT-messuilla (nyt 461 (2015: 340) jäsentä), ja se on käytössä tärkeänä osana matkaa. Sieltä löytyy kaikkien osallistuneiden ajatuksia ja linkkejä omiin blogikirjoituksiin. Sieltä löytää myös Suomen oppimisteknologian vaikuttajat omina persooninaan. Tutustuin messuilla moniin sosiaalisessa medissa minulle tuttuihin henkilöihin, ja sain uusia ystäviä oppimisteknologia-alalta ympäri Suomen. Matkan jälkeenkin viestejä jatkaa tulemistaan,ja Facebook-ryhmä toimii koontipaikkana matkakertomuksien linkeille. Messuilla siellä toimi yhteydenpito matkalla olijoiden kesken, ja suunniteltiin mm. yhteiset iltatapaamiset. Facebookin lisäksi yhteydenpitoa ja viestintää tapahtui paljon Twitterissä hashtagilla #finnbett. BETT-messujen virallinen hashtagi oli #bett2016, ja sillä löytää erityisen paljon sisältöjä. Twitterissä ja Instagramissa voi hakea tapahtumaan liittyen viestejä tällä hakusanalla esille.
Näytteilleasettajat järjestivät tänä vuonna aika paljon kilpailuja, joilla hashtagin mainitsemalla ja heidän profiilinsa linkittämällä sai osallistua arvontoihin. Itse voitin yhdessä tälläisessä kilpailussa Apple Watchin!
Kokonaisuutena matka oli hyvin antoisa ja antoi kuvaa siitä mitä ulkomailla ja Suomessa tapahtuu, ja mihin suuntaan ollaan teknologian kanssa menossa. Löysin taas paljon tärkeitä tuttuja ja seurattavia asioita Suomen ja ulkomaiden osalta, ja omaan työhöni asioita, joihin en muuten olisi osannut tutustua. Messuilla on paljon luentoja pedagogiikasta, ja paljon vinkkejä opetusteknologian ja pedagogiikan yhdistämisestä. Tänä vuonna oli aiempaa enemmän näytteilleasettajia Suomesta, esillä olivat esimerkiksi Kaarinan kaupungin kokeilu ja oppilasagentti-toiminta. Lisäksi oppimismerkit olivat esillä Discendumin puolesta. Enemmän kaipaisin matkalle osallistumista myös korkeakoulujen osalta. Suomessa ei mielestäni korkeakoulujen osalta olla esillä maailmalla eikä verkostoissa tarpeeksi.

Sari